Näytetään tekstit, joissa on tunniste Sitrus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Sitrus. Näytä kaikki tekstit

lauantai 9. toukokuuta 2015

Tutkimus: Jogurtti, hunaja ja sitruuna auttavat heinänuhaan



Helsingin Sanomat uutisoi tutkimuksesta[1], jonka mukaan
”Jogurtin, hunajan, sitruunan ja ananaksen on havaittu lievittävän heinäallergian oireita.” –HS
Tämä uutinen näyttäisi olevan käännös The Telegraphin samanlaisesta uutisesta ” How yogurt, lemons and curry could help you fight hayfever”[2].

Uutinen on täysi susi ja jäätävä moka Hesarin toimittajalta/kääntäjältä.  Telegraphin ja Hesarin viittaamassa tutkimuksessa oli kyse systemaattisesta katsauksesta, joka siis summaa yhteen useat vanhemmat tutkimustulokset eikä suorita yhtään uutta[3]. Tämän lisäksi tämä systemaattinen katsaus koski ainoastaan probioottien vaikutusta allergiseen nuhaan. Väitteitä hunajan, sitruunan tai ananaksen hyödyllisyydestä ei perusteltu mitenkään uutisoinnissa, eivätkä ne olleet mukana itse katsauksessa.

Itse katsaus totesi, että jotkut probiootit voivat olla hyödyllisiä allergioiden hoitoon, mutta ei olemassa vielä riittävästi todisteita, jotta probiootteja voitaisiin suositella allergioiden hoitoon.

”Jogurttia suositellaan heinäallergikoille, koska se vaikuttaa veren valkosoluihin ja tehostaa näin kehon immuunijärjestelmän toimintaa.” –HS
Vaikka olettaisimme tämän pitävän paikkansa, niin immuunijärjestelmämme ylireagointi vaarattomiin asioihin on juuri se, mikä aiheuttaa nämä allergiat. Allergikkojen käyttämä lääkitys perustuu siihen, että ne vaimentavat immuunipuolustuksemme reagointia.
Noin yleisenä vinkkinä voidaan sanoa, että jos joku väittää jonkin ruuan tai hoidon ”tehostavan immuunipuolustusta”, on kyseinen menetelmä todennäköisesti humpuukkia. Kyseessä on niin ympäripyöreä ilmaisu, ettei sillä ole minkäänlaista tieteellistä arvoa.

”Myös hunajan nauttimisen havaittiin vähentävän oireita. Selitys on hunajan sisältämä siitepöly eli allergian aiheuttaja. Syömällä hunajaa immuunijärjestelmä oppii suojautumaan allergeeneilta.” -HS

Kuten jo mainitsin, tutkimuksesta ei löydy sanaa ”hunaja”.
Hunajan käyttöä allergioiden hoitoon on kyllä tutkittu runsaasti. Ensiksi haluan varoittaa, että vaikka puhdasta siitepölyä voi ostaa, sitä ei kannata syödä sellaisenaan allergioiden hoitoon, sillä voit saada aikaan anafylaksian. Kirjoitin myös jo aikaisemmin, että meillä ei ole vielä hyviä tutkimuksia, joiden perusteella voisimme suositella hunajaa allergioiden hoitoon ”Hunajaa siitepölyallergiaan”.

”Heinäallergikoilta on havaittu puuttuvan flavonoideja, antioksidantteja, jotka pitävät silmät terveinä. Sen vuoksi punasilmäisen heinänuhaisen kannattaa syödä flavonoideja sisältäviä hedelmiä kuten sitruunoita ja vadelmia.” -HS

Flavonoideja on luokka, johon kuuluu tuhansia kemikaaleja. Näistä noin 200 esiintyy normaalisti ravinnossamme[4]. Tutkimuksissa niiden on osoitettu olevan flavonoidista ja koehenkilöistä riippuen sekä hyödyllisiä että haitallisia. Näitä tutkimuksia on hankala tulkita, sillä koehenkilöille ei usein syötetä puhdistettua flavonoidia, vaan se saadaan esim. hedelmästä. Tällöin on vaikea arvioida, johtuuko mahdollinen hedelmän positiivinen vaikutus itse flavonoidista, jostain muun hedelmän sisältämästä ainesosasta vai siitä että syöt hedelmän hampurilaisen sijaan.
En löytänyt tutkimusta, jossa oltaisiin todettu, että heinäallergikoilta puuttuu flavonoideja. Eräät flavonoideilla tehdyt soluviljelykokeet ovat näyttäneet lupaavilta, mutta ihmisillä suoritetut kliiniset kokeet eivät ole vielä riittäviä,jotta flavonoideja voitaisiin suositella allergioiden hoitoon. On jälleen tärkeää muistaa, että tietyt flavonoidit voivat häiritä muiden lääkkeiden toimintaa, joten puhu aina lääkärisi kanssa.

Myös ananas on oiva luonnon lääke heinänuhaan. Siinä on flavonoidien lisäksi bromelaiinia, entsyymiä joka edistää liman irtoamista”. -HS

Tässä siis oletetaan, että ananas sisältäisi A) riittävästi jotain entsyymiä, joka B) selviäisi ruuansulatuksesta, C) imeytyisi verenkiertoomme, D) kuljetettaisiin spesifisesti limakalvoille, jossa D) sillä olisi jokin biologinen vaikutusmekanismi. Kohdat B, C ja D voidaan tietenkin ohittaa, mikäli ananas tungetaan ylähengitysteihin, mutta ehkä silloin itse allergiasta tulee pienin vaiva. Ei varmaan yllätä ketään, että bromelaiinille ei ole todistettua vaikutusta allergioihin[5]. Jotkut henkilöt voivat kyllä saada siitä allergisia oireita.

Kurkuma on tutkimuksen mukaan varsinainen heinäallergian tyrmääjä. Sen sisältämä kurkumiini pysäyttää histamiinin syntymisen kehossa. Juuri histamiini on avainasemassa allergisen reaktion laukaisussa.” -HS

Tyrmäävä on korkeintaan Hesarin lähdekritiikin puute, sillä katsauksessa ei mainittu sanallakaan kurkumaa.  Kurkumalla on olemassa muutamia lupaavia soluilla ja hiirillä tehtyjä tutkimuksia, mutta siinä kaikki. Kuten vanha viisaus sanoo, ihminen ei ole 70 kg jyrsijä, joten jäämme odottamaa ihmisillä suoritettuja tutkimuksia.

Mitenköjän suomalaisiin tai edes toimittajiin saataisiin lisää kriittistä ajattelua? Ehkä Think Helsinki, think! on liike oikeaan suuntaan.


Tutkija kellarista



[1] http://www.hs.fi/ruoka/a1431053562040
[2] http://www.telegraph.co.uk/news/health/news/11588794/How-yogurt-lemons-and-curry-could-help-you-fight-hayfever.html
[3] http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/25899251
[4] https://www.crcpress.com/product/isbn/9780849320217
[5] http://www.nlm.nih.gov/medlineplus/druginfo/natural/895.html

tiistai 14. tammikuuta 2014

Ilman sitrusta vai geenimanipuloitu sitrus?



Helsingin sanomat uutisoi sitruspuita vaivaavasta bakteeritaudista (huanglongbing, yellow dragon disease, citrus greening)[1]. Tämä Kiinasta lähtöisin oleva bakteeri on nyt levinnyt Yhdysvaltoihin ja jopa Brasiliaan asti ja sen vaikutukset ovat tuntuvia. Sen sijaan että sitruspuu tuottaisi hedelmiä yli 50 vuotta, bakteerin tartuttamat puut tuottavat hedelmiä ainoastaan 5-12 vuotta[2].


Kuva: Bakteeria levittävä hyönteinen, bakteeritartunnan saanut sitruspuu ja epämuodostunut hedelmä (Kuvalähde: Wikipedia ja USDA[3])

Tautiin ei ole parannusta suurista investoinneista huolimatta.

Uutisessa kerrottiin myös, että sitruspuita on yritetty muokata bakteereille vastustuskykyiseksi geenimanipulaatiolla, mutta…

"Hyväksyvätkö kuluttajat sen? Ei tarvitse tehdä kuluttajatutkimuksia tietääkseen, että se on yleinen huolenaihe", Sparks sanoo ja lisää, ettei geenimanipulointiin turvautuminen olen hänen tai hedelmänviljelijöidenkään toiveena.”

Tämä vastustus vaan se jaksaa nostaa päätään. Kuten Pacific Standard uutisoi muutama kuukausi sitten, GMO on turvallista[4]. Tätä mieltä ovat mm. American Association for the Advancement of Science (maailman suurin erikoistumaton tieteellinen seura), Yhdysvaltain kansallinen tiedeakatemia, Euroopan komissio ja Maailman terveysjärjestö). Vakuuttavia järjestöjä jokainen.
Nature Biotechnology –lehdessä hiljattain julkaistu katsaus huomautti, että vaikka meillä ei ole vielä tutkimuksia, jotka olisivat tutkineet geenimuunneltujen ruokien pitkäaikaisvaikutuksia, tähän mennessä geenimuunnelluilla ruuilla ei ole ollut minkäänlaisia negatiivisia vaikutuksia[5]. Tähän konsensukseen voivat yhtyä sekä geenimuuntelun puolustajat että vastustajat.

Toisille ongelma ei ole välttämättä geenimuuntelun turvallisuus, vaan se, että isot firmat voisivat hallita maataloutta patentoimalla geenimuunnellut kasvinsa ja näin hyöty valuisi yhtiöille, ei ihmisille[6]. Tämä on tietenkin mahdollista ja jopa todennäköistä. Kuinka tämä kuitenkaan eroaa lääkeyhtiöistä, jotka tienaavat patenteillaan miljardeja? Kukaan ei kuitenkaan kieltäisi lääkeyhtiöiden tarpeellisuutta. Jos geenimuuntelun vaihtoehtona on, että miljoonat kuolevat aliravitsemukseen, ei asiassa pitäisi olla mitään pohdittavaa. Tietenkään kaikenlainen geenimuuntelu ei ole hyödyllistä, mutta se ei ole mikään syy vastustaa geenimuuntelua menetelmänä.

Ehkä kun appelsiinit loppuvat hyllystä ja ongelmat rupeavat näkymään omassa arjessa, rupeaa itse kukin pohtimaan, olisiko aika antaa geenimuuntelulle mahdollisuus.

Tutkija kellarista


[1] http://www.hs.fi/ulkomaat/Sitruspuita+tappava+bakteeritauti+uhkaa+appelsiinimehun+tuotantoa/a1389591725288
[2] http://www.aphis.usda.gov/publications/plant_health/2011/CG-PestAlert.pdf
[3] http://www.aphis.usda.gov/publications/plant_health/2011/CG-PestAlert.pdf
[4] http://www.psmag.com/navigation/health-and-behavior/scientific-debate-gm-foods-theyre-safe-66711/
[5] http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/24022153
[6] http://www.nature.com/nbt/journal/v31/n9/full/nbt.2700.html