Mitä akupunktio oikeastaan on?

Akupunktiota on hankala määrittää menetelmänä, sillä siitä on olemassa niin monta erilaista muunnelmaa. Useimmille niistä on yhteistä se, että niissä pistetään ohuita neuloja kehon eri kohtiin, minkä ehdotetaan helpottavan milloin mitäkin oiretta. Kriittisesti asioihin suhtautuvan henkilön (skeptikon) hälytyskellot soivat välittömästi, sillä on hyvin tyypillistä uskomushoidoille, että niiden väitetään parantavan kymmeniä toisistaan riippumattomia sairauksia. Tässä poimintoja suomenkielisiltä akupunktiosivustoilta, jotka listaavat akupunktiolla hoidettavia asioita[1],[2],[3],[4],[5],[6],[7].[8].

ahdistus, aivohalvaus, allergiat, astma, diabetes, endometrioosi, flunssat, gynekologiset vaivat, haavat, halvauksen jälkitilat, hengitystievaivat, hermostoperäiset kiputilat, hikoilu, hormonaaliset vaivat, huimaus, ihottumat, impotenssi, iskias, kasvohermohalvaus, kasvojen ihon ja rakenteen hoito, katkokävely, kolesteroli (korkea), korvasairaudet, korvien sointi, kuiva suu, kuukautiskivut, laihdutus, laihuus, lapsettomuus, löysä uloste, mahahaava, masennus, migreenit, nesteaineenvaihdunnan häiriöt, niska-, hartia- ja selkäsärky, närästys, psykosomaattiset oireet, palelu, paniikkihäiriöt, poskiontelotulehdus, peräpukamat, psoriasis, päänsärky, raskauspahoinvointi, reumaattiset kiputilat, riippuvuudet, ruoansulatushäiriöt, ruokahaluttomuus, sappivaivat, silmäsairaudet, spastisuus, stressi, tenniskyynärpää, tulehdukset, turvotus, ummetus, unettomuus, urologiset ongelmat, vaihdevuosivaivat, verenkierrolliset vaivat, virtsaamisvaivat, voimattomuus, väsymys, ylipaino, ärtynyt paksusuoli

Kuten eräällä sivustolla todettiin[9]:

                             ”Yleisesti voidaan sanoa, ettei ole sairautta tai vaivaa, jota akupunktiolla ei voisi hoitaa.”

Akupunktiolla voidaan hoitaa myös keksittyjä tautitiloja[10]:

”Perinteisellä Kiinalaisella Lääketieteellä voidaan hoitaa sellaisiakin vaivoja, joille ei ole länsimaista nimikettä tai hoitoa.

Mielenkiintoisesti akupunktiopisteitä on lähes kaikkialla, paitsi miesten sukukalleuksissa. Miksiköhän? Useissa akupunktiomenetelmissä hoidon väitetään perustuvan mystiseen qi:n energiaan, joka virtaa kehon ”meridiaaneissa”. On korostettava, että tuntemamme fysiikka ei kykene havaitsemaan kyseistä ”energiaa”, eikä anatomiamme ole koskaan löytänyt minkäänlaisia meridiaaneja. Siihen yhteneväisyydet eri akupunktiotyylien välillä sitten loppuvatkin. Lähes kaikki seuraavat esimerkit linkkeineen ovat infektiolääkäri Mark Crislipin kirjoituksesta Science Based Medicine –sivustolta[11].

On olemassa mm. kiinalaista akupunktiota, japanilaista akupunktiota ja korealaista akupunktiota, joilla kaikilla on omat akupunktiokarttansa ja joista on vielä useita variaatioita. Kuten tutkimuksetkin ovat osoittaneet, ei kehosta voida tunnistaa ns. akupisteitä, vaan neulan työntäminen juuri pisteeseen tai pisteen viereen tuottaa saman lumevaikutuksen. Akupisteiden puuttumisen lisäksi akupunktion harjoittajien neulojen koostumus, neulojen koko, neulan lämpötila, piikitysvoima, piikityksen kulma, piikityksen syvyys ja piikityksen kesto vaihtelevat huomattavasti tyylien ja yksilöiden välillä. Kaikki eivät edes käytä pelkkiä neuloja, vaan on olemassa:

·         Elektroakupunktiota, eli neuloihin johdetaan heikko sähkövirta.

·         Laserakupunktio

·         Ultraääniakupunktio

·         Musiikkiakupunktio

·         Kvanttienergia-akupunktio

·         Injektioakupunktio, jossa pistokseen injektoidaan yrttiliuoksia, vitamiineja tai vettä.

·         Mehiläismyrkkyakupunktio

·         Kissansisälmysakupunktio

·         Sormiakupunktio

·         Verenvuodatusakupunktio

·         Silkkiakupunktio, jossa neulojen käytön sijaan akupisteisiin teipataan silkkiä.

·         jne.

 

 

Akupunktio on siis menetelmä, jossa ihmistä käytetään (useimmiten) neulatyynynä ja jossa hoitovaikutus perustuu lumevaikutukseen. Tätä tukevat mm. ne tutkimukset, joiden mukaan huijausakupunktio on yhtä tehokas hoitomenetelmä kuin ”oikea” akupunktio[12]. Akupunktio on myös siitä mielenkiintoinen, että hoitovaikutus riippuu täysin hoitajan antamista viesteistä, sillä akupunktiota saavat tuntevat juuri siten, miten heidän käsketään tuntevan. Jos tiettyyn pisteeseen työnnettävän neulan sanotaan lievittävän kipua, se lievittää kipua. Jos samaan pisteeseen työnnettävän neulan sanotaan aiheuttavan kipua, se aiheuttaa kipua[13].

Akupunktiolle on hankala tehdä hyvää kontrollia, sillä ideaalitapauksessa potilaat eivät tiedä, saavatko he oikeaa hoitoa vai eivät. Vain tällöin voidaan sulkea pois lumevaikutus. Eräs mielenkiintoinen tutkimus vertaili ihon läpäisevien neulojen ja iholle painettavien hammastikkujen tehoa[14]. Molemmat olivat yhtä tehokkaita kivun lievittäjiä. Joku voisi tietenkin sanoa, että vain ”akupisteen” painamisella on merkitystä, ei ihon läpäisyllä. Onneksi tähänkin on olemassa kontrolli!

Suosikkiakupunktiotutkimukseni koskee ehdottomasti aaveakupunktiota, jossa toimenpiteen suorittaja suorittaa akupunktion kaltaisia toimia koskematta potilaaseen[15]. Tämä koe perustuu haamuraajojen hyväksikäyttöön (kts. video http://areena.yle.fi/1-2204565).

Tässä koehenkilön toinen käsi peitetään häneltä ja koehenkilön eteen asetetaan kumikäsi, jonka hän puolestaan näkee. Tämän jälkeen sekä piilotettua oikeaa kättä että kumikättä aletaan sivellä samanlaisin vedoin ja vain muutaman minuutin kuluttua koehenkilön aivot luulevat kumikättä omaksi kädeksi. Jos kumikättä käsitellään tämän jälkeen akupunktioneuloilla, voidaan koehenkilön magneettikuvissa havaita samanlaisia muutoksia, mitä tapahtuu ”oikeassa” akupunktiossa. Tästä voidaan tehdä useita johtopäätöksiä. Ensinnäkin akupunktioneula kumikädessä ei voi aiheuttaa minkäänlaista fysiologista vastetta. Toiseksi akupunktioneula kumikädessä ei voi aktivoida ”akupisteitä” tai ”meridiaaninen qi:tä”. Nämä yhdessä tukevat sitä käsitystä, että akupunktio perustuu lumevaikutukseen ja on siten yhtä tyhjän kanssa parannusmenetelmänä.

Akupunktio on siis hyödytöntä lumehoitoa, mutta sillä on hyvin tunnettuja riskejä. Nämä riskit johtuvat useimmiten akupunktiota suorittavien henkilöiden vaillinaisesta ihmisen fysiologian ja anatomian ymmärtämisestä. Steriilien tekniikoiden puutteesta johtuen akupunktion on löydetty levittävän infektioita, hepatiitti B:tä, hepatiitti C:tä ja jopa HIV:tä[16]. Katsoppa vaan kun televisiossa näkyy akupunktioon liittyviä videoita. Kuinka usein sitä suorittavilla henkilöillä on esimerkiksi hanskat?

Entäs suomalaisten akupunktioyrittäjien Youtube-videoissa? Löysin yhdeksän videota, jossa yhdessäkään ei käytetä hanskoja[17],[18],[19],[20],[21],[22],[23],[24],[25].

Koska akupunktiota suorittavat henkilöt eivät tunne ihmisen anatomiaa, he voivat puhkaista neuloilla keuhkoja[26], katkaista neuloja sisääsi[27], aiheuttaa sisäisiä verenvuotoja, puhkaista sydämen kammion tai vatsakalvon. Vakavat vammat ovat toki harvinaisia, sillä lisähoitoa on tarvinnut vain noin 2,2 % käyttäjistä ja ainoastaan 0,024 % sai erittäin vakavia vammoja[28]. Tässä tulee kuitenkin huomioida se, että akupunktiossa ihmiset saavat vain lumehoitoa, mutta riskit ovat todellisia. Nämä sairaalahoitoa vaativat akupunktion käyttäjät hoidetaan meidän kaikkien verorahoilla, joilla olisi mielestäni parempaakin käyttöä.

Akupunktion eri muotoja (”perinteinen”, laser, sähkö) käytetään tietysti myös eläimiin. Eläimissä sen väitetään auttavan mm. seuraaviin tiloihin[29],[30],[31]:

Allergia, astma, epilepsia, halvaus, hermopinne, iho-oireet, immunologiset ongelmat, kiiman ajoitus ja kesto, korvaoireet, kutina, käytöshäiriöt, levottomuus, lihaskivut, lisääntymisongelmat, masennus, nenäoireet, neurologiset ongelmat, paksusuolentulehdus, ripuli, selkärangan rappeuma (spondyloosi), selkävaivat, silmäoireet, synnytyksen käynnistys, synnytyskivut, ummetus, unihäiriöt, valeraskaus, verenkiertohäiriöt, virtsaamishäiriöt, välilevysairaudet

Miltä kuulostaa pöllöjen[32] tai uhanalaisten kilpikonnien[33] piikittely? Kuten kirjoitin jo aikaisemmin plasebosta, koko lumevaikutuksen olemassaolo eläimillä on vielä hyvin kyseenalainen. Kunnes tästä saadaan jotain järkeviä todisteita, pidän eläinten akupunktiota lähinnä eläinrääkkäyksenä.

Jos suoritan Pubmed-tietokannassa haun sanalla ”acupuncture” ja rajaan tulokset kliinisiin kokeihin, saan silti tuloksena lähes 4 000 tutkimusta. Jos mikä tahansa luonnontieteellisesti uskottava hoito ei olisi kyennyt osoittamaan toimivuuttaan muutamien ensimmäisten tutkimusten aikana, olisi se heitetty asiaankuuluvasti romukoppaan. Koska kuitenkin akupunktio koetaan jotenkin ”muinaisena viisautena” ja kyseessä on miljardiluokan bisnes[34], yritetään sillä hoitaa aina uusia ja uusia sairauksia siinä kuitenkaan onnistumatta. Ehkä olisi viranomaisten aika puuttua tähän ja viheltää peli poikki? Haluan elää ympäristössä, joka perustuu järjen käyttöön. Nyt meillä on kuitenkin olemassa useita uskomushoitoja, joilla ei ole minkäänlaista luonnontieteellistä pohjaa, ei todistettuja hoitovaikutuksia ja joiden toiminta perustuu lumevaikutukseen. Akupunktiota voidaan suorittaa millä tahansa, miten tahansa ja minne tahansa tuottaen saman lumevaikutuksen. Eikä riitä, että näissä hoidoissa tuotetaan vahinkoa niiden käyttäjille, joiden hoidon me muut maksamme, mutta niillä tuotetaan kärsimystä myös eläimille.

Ruotsissa uskomushoitoja ei saa käyttää pienille lapsille tai vakavasti sairaille[35]. Tästä on käyty keskustelua myös Suomessa ja voin vain toivoa, että kielto otetaan käyttöön mahdollisimman pian. Myöhemmin tätä kieltoa voitaisiin laajentaa koskemaan kaikkia eläviä organismeja.

Tutkija kellarista

---

[1] http://www.acupuncture.fi/

[2] http://www.akupunktio-helena.fi/60638481

[3] http://www.akupunktio.nu/akupunktio.html

[4] http://www.akupunktiomakela.fi/

[5] http://www.akupunktioenergia.fi/

[6] http://www.acureunanen.com/akupunktio.html

[7] http://www.pirkanmaanhieronta.fi/akupunktio/

[8] http://www.belmaxcenter.fi/WELLNESS/Akupunktio

[9] http://akupunktiohuone.com/klassinen_akupunktio.html

[10] http://www.akupunktiomakela.fi/

[11] https://www.sciencebasedmedicine.org/infinite-variety/

[12] http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/22169359

[13] http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/25528104

[14] Esimerkiksi hammastikku ”akupunktiopisteessä” toimii yhtä hyvin kuin ihon läpäisevä neula[14].

[15] http://theness.com/neurologicablog/index.php/phantom-acupuncture/

[16] http://www.reuters.com/article/2010/03/19/us-acupuncture-infection-idUSTRE62I00220100319

[17] https://youtu.be/WX_CVpmYWdM

[18] https://youtu.be/FrIzON5LaNw

[19] https://youtu.be/vMp7BrOvNaQ

[20] https://youtu.be/_DMNOXrRidw

[21] https://youtu.be/sigR2Cy8mlg

[22] https://youtu.be/HwYUeDG3Ubc

[23] https://youtu.be/h5OVnSHgLfQ

[24] https://youtu.be/UIs2qBPA7Xk

[25] https://youtu.be/KIOn9u_z010

[26][26] http://news.nationalpost.com/news/canada/judo-acupuncture-needle

[27] http://med-vetacupuncture.org/english/articles/adverse1.html

[28] http://www.who.int/bulletin/volumes/88/12/10-076737/en/

[29] http://www.sovet.fi/palvelumme/akupunktio/

[30] http://www.voimantie.fi/koira-akupunktio

[31] http://www.kaarinanell.fi/palvelut/akupunktio

[32] http://nyt.fi/a1305908399645

[33] https://youtu.be/RNcDM0QOtVM

[34] https://nccih.nih.gov/news/2009/073009.htm

[35] http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288587278179.html

Perhe Palmberg vaihtaa luomuun

Olet ehkä törmännyt somessa ruotsalaisen kauppaketjun rahoittamaan luomututkimukseen ja siitä tehtyyn videoon ”The Effect of Organic Food”. Tutkimuksessa perhe Palmberg syö ensiksi viikon ei-luomua ja vaihtaa sitten kaiken ruokansa luomuun kahdeksi viikoksi. Tässä yhtiön alkuperäinen raportti. Kaikki perheenjäsenet antoivat virtsanäytteen joka päivä ja niistä määritettiin torjunta-aineiden pitoisuudet.

Haluaisin nostaa esille muutamia huomioita.

A) Tutkimuksessa ei mitattu yhdenkään luomussa sallitun torjunta-aineen pitoisuuksia, kuten spinosadi, pyretriinit tai vaikka luomuviljelyille ruiskutettavan Pseudomonas chlororaphis MA 342 -bakteerien tuottamaa 2,3-deepoxy-2,3-didehydrorhizoxinia (DDR). Tämän viimeisen nimi on jo niin monimutkainen, että on ihme, ettei Safkatutka ole jo kirjoittanut siitä. Luomuun käytettäviä torjunta-aineita löytyy lopputuotteista[1], joten jos näiden yhdisteiden pitoisuudet olisi mitattu, olisivat kuvaajat kovin erilaisia.

B)  Tiedämme jo entuudestaan, että kasvit tuottavat itse satoja eri yhdisteitä, joilla ne yrittävät päästä eroon muista kasveista ja tuholaisista. Kuuluisa Bruce Ames kirjoitti tästä aikoinaan tekstin, jossa hän huomautti, että puolet näistä kasvien luontaisista torjunta-aineista on karsinogeenisiä (syöpää aiheuttavia) jyrsijöillä[2]. Tällä on paljonkin merkitystä, sillä Ames arvioi myös, että keskiverto amerikkalainen syö päivässä noin 1,5 g kasvien omia torjunta-aineita, joka on noin 10 000 kertaa enemmän kun mitä he syövät synteettisiä torjunta-aineita. Pointtina tässä on se, että oli ruuassa pieniä määriä synteettisiä torjunta-aineita tai ei, on niiden määrä joka tapauksessa merkityksetön suhteessa luonnon omiin karsinogeenisiin yhdisteisiin.

C)   Videon kuvaajat olivat uskomattoman harhaanjohtavia, josta lisää alla.

Se, että luomuruokaan siirryttyä virtsasta löytyi vähemmän tai ei lainkaan torjunta-aineita, ei ole kovin yllättävää. Tämänlaisissa asioissa pitää aina muistaa, että nykytekniikalla voidaan havaita uskomattoman pieniä määriä eri yhdisteitä. Oli kyse sitten luomun pyretriineistä, Monsanton round up:sta tai vaan normaalista suolasta niin se on juuri se määrä joka tekee jokaisesta yhdisteestä haitallisen.

Viralliset tahot ovat arvioineet useille kemikaaleille no observed adverse effect level (NOAEL) –arvon, joilla pitoisuuksilla kemikaaleilla ei ole minkäänlaisia vaikutuksia koe-eläimiin tai ihmisiin. Kun NOAEL-arvo jaetaan ns. turvatekijällä 10 (ihmiskokeille) tai 100 (eläinkokeille), saadaan Accetable Daily Intake (ADI) -arvo, joka tarkoittaa kullekin yhdisteelle sellaista päivittäistä saantia, millä ei ole vielä haittavaikutuksia. On sanomattakin selvää, että nämä turvarajat ovat siten todella matalia/herkkiä. Luomulakko-blogissa oli hyvä idea, että tämän luomututkimuksen kuvaajat pitäisi piirtää uudestaan siten, että niissä näkyisi kunkin yhdisteen ADI-arvo. Tulos näkyy alla.

Kuva 1: Tutkimuksessa mitattujen torjunta-aineiden pitoisuudet eri perheenjäsenissä ennen luomuvaiheen aloitusta. A) Klorpyrifossin ADI-arvo on 10 µg/kg/d, B) 2,4-dikloorifenoksietikkahapon ADI-arvo on 50, C) klormekvattikloridin (CCC) ADI-arvo on 40 µg/kg/d, D) propamokarbin ADI-arvo on 290 µg/kg/d, E) etyleenibisditiokarbamaattien hajoamistuotteen ETU:n ADI-arvo on 2 µg/kg/d, F) mepikvattikloridin ADI-arvo on 200 µg/kg/d, G) sypermetreenin ja esfenvaleraatin ADI-arvot ovat 60 ja 20 µg/kg/d (näiden hajoamistuote on 3-PBA), H) iprodionin ADI-arvo on 50 µg/kg/d, mutta useat eri fungisidit tuottavat hajotessaan kyseistä välituotetta.

Palmbergin perheen altistuminen torjunta-aineille oli siis lähes mitätöntä. Tämä on linjassa viranomaisten mittausten kanssa. Esimerkiksi USA:n maatalousministeriön mittausten mukaan 40 % näytteistä ei havaittu lainkaan torjunta-aineita ja ainoastaan 0,23 % näytteistä sisälsi torjunta-aineita yli sallittujen rajojen[3]. Suomessa tulokset ovat samansuuntaisia[4]. Vuonna 2011 suomalaisista tuotteista 70 %:ssa ei havaittu torjunta-aineita. Muista EU-maista peräisin olevissa tuotteissa luku oli 41 % ja EU:n ulkopuolisista maista 43 %. Tuotteista 1,3 % oli määräystenvastaisia, ja näistä yli puolet tuli EU:n ulkopuolelta.

Liitetään tähän lopuksi Eviran raportin kumulatiivinen riskiarviointi.

”Evirassa valmistui vuoden 2011 alussa kumulatiivinen riskinarviointiraportti, jossa arvioitiin sekä aikuisten että lasten altistumista kasvinsuojeluainejäämille. Arviossa otettiin huomioon se, että altistuminen tapahtuu yhtäaikaisesti eri lähteistä. Kasvinsuojeluaineille altistumisessa on tyypillistä, että pienille jäämäpitoisuuksille altistutaan jatkuvasti eri elintarvikkeiden välityksellä koko elämän ajan. Tämän altistuksen arvioitiin olevan suomalaisilla turvallisella tasolla.

Pitkäkestoisen altistuksen lisäksi arviossa otettiin ensimmäisen kerran huomioon myös akuutti altistus, joka kuvaa yhden päivän aikana tapahtuvaa altistumista. Myös akuutti altistus oli pääsääntöisesti turvallisella tasolla, mutta kolmevuotiaiden lasten osalta todettiin, että riski ylittää turvallinen saannin taso on kasvanut, mikäli lapsi syö runsaasti EU:n ulkopuolelta tuotuja tuotteita, kuten esimerkiksi pinaattia, kurkkua, omenaa, salaattia ja papuja. Kolmevuotiaiden altistus oli korkeinta johtuen siitä, että he syövät suhteessa omaan painoonsa enemmän kuin muut tarkastellut ryhmät.

Valitsemalla kotimaisia tai EU-maissa tuotettuja tuotteita voi vähentää riskiä altistua liian korkeille jäämäpitoisuuksille. Tutkimuksen johtopäätöksenä todettiin, että kasvisten merkittävä hyöty terveyden kannalta ei vaarannu kasvinsuojeluaineiden vaikutuksesta. Tutkimuksen perusteella kasvisten käyttöä voi turvallisesti lisätä ja monipuolistaa. Raportti on julkaistu Eviran julkaisusarjassa ”Eviran tutkimuksia 3/2010”.”

On surullista, että kyseinen ruotsalainen kauppaketju käyttää hyväksi ihmisten tietämättömyyttä ja pelkoa myydäkseen omia tuotteitaan. Jos haluat elää terveellisesti, on tärkeää keskittyä välttämään oikeita riskitekijöitä, kuten epäterveellistä ruokaa, liikunnan puutetta, tupakointia ja liiallista aurinkoa. Mikäli haluat välttää torjunta-aineita, voit suosia suomalaisia tai muissa EU-maissa tuotettuja tuotteita. Näiden tuotteiden vaihtaminen luomuun köyhdyttää lähinnä lompsaa, muttei näy mitenkään terveydessäsi. Tärkeintä on kuitenkin se, että saat vaan riittävästi kasviksia, olivat ne sitten perinteisen maatalouden tai luomun tuottamia.

Tutkija kellarista

---

[1] http://www.evira.fi/files/attachments/fi/evira/asiakokonaisuudet/vierasaineet/jaamaraportti_2012_raportti_korjattu3.pdf

[2] http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/2217210

[3] http://www.ams.usda.gov/AMSv1.0/getfile?dDocName=STELPRDC5110007

[4] http://www.evira.fi/portal/fi/tietoa+evirasta/julkaisut/?a=view&productId=351