Eduskuntavaalit 2015: Onko geenimuunneltu ruoka turvallista?

On jälleen se aika vuodesta, kun itse kukin meistä näpyttelee vaalikoneita. Ylen vaalikoneessa oli jälleen pakollinen GMO-kysymys ”Väite: Geenimuunneltu ruoka on turvallista?”. Kirjoitin jo viime eurovaalien yhteydessä siitä, mitä ehdokkaat ajattelivat GMO:sta ”Eurovaalikone 2014”. Nyt Yle oli tehnyt yhteenvedon eduskuntavaalikoneen vastauksista ”Vaalikone: Geenimuunneltua ruokaa – ei kiitos! Aika monelle kokoomuslaiselle maistuisi”

Kuvalähde: Yle

Mieleeni tuli välittömästi Last Week Tonight with John Oliver –ohjelma koskien ilmastonmuutosta.

Kyseistä ohjelmaa lainaten olisimme yhtä hyvin voineet kysyä ehdokkailta:

·         Kumpi seuraavista luvuista on suurempi; 5 vai 15?

·         Onko pöllöjä olemassa?

·         Onko hattuja olemassa?

Ehdokkaiden vastauksella ei ole mitään väliä, sillä faktoista ei voi kiistellä. Tämä kysymys kertoo ainoastaan siitä, että suurin osa ehdokkaista ei tiedä mitään geenimuuntelusta. Mieleeni tuli hiljattain Yhdysvalloissa tehty kysely, jonka mukaan 82 % vastanneista halusi merkinnän geenimuunneltuun ruokaan[1]. Samassa kyselyssä 80 % vastanneista halusi merkinnät myös tuotteisiin, joissa on DNA:ta (eli siis jok’ikinen elintarvike). Tällöin vain tuo 2 % vastanneista mahdollisesti ymmärsi, mikä on geenimuunnellun ruuan ja DNA:ta sisältävän ruuan ero.

Geenimuunneltu ruoka on turvallista. Erinomaisen vastauksen tähän kysymykseen antoi, omia stereotypioitani rikkoen, vihreiden Hannu Oskala.

” Hannu Oskala (vihr.) Helsingin vaalipiiri. Vastaus: Täysin samaa mieltä.

– Geenimuunnellun ruoan turvallisuudesta näyttö on niin selvää kuin sen on mahdollista olla. Monet luonnontuotteet, kuten esim. kiivit eivät pääsisi markkinoille, jos ne testattaisiin yhtä tarkalla seulalla esim. allergisoivuuden suhteen kuin geenimanipuloidut kasvit.” -Yle

Kokoomuksen Sari Raassina vastasi kysymykseen seuraavaa.

” Sari Raassina (kok.) Savo-Karjalan vaalipiiri. Vastaus: Jokseenkin eri mieltä.

– Pääosin kyllä, en kuitenkaan pidä siitä, että markkinoilla olisi tuotteita, joihin on käytetty siten geenimuunneltuja raaka-aineita, että syntyy terveysriskejä. Esim. maapähkinän geenejä siirrettäessä, voi allergisoiva vaikutus siirtyä geenin mukana.” -Yle

Jos maanviljelijät tekevät uusia viljelykasveja perinteisen jalostuksen keinoin (säteilyttämällä tai risteyttämällä) eivät nämä uudet kasvit vaadi minkäänlaisia allergeenisuustutkimuksia ennen markkinoille pääsyä. Geenimuunnellut kasvit joutuvat sen sijaan perusteelliseen turvallisuustutkimukseen, minkä takia yhdenkään markkinoilla olevan geenimuunnellun kasvin ei ole dokumentoitu aiheuttavan allergisia reaktioita[2].

Erinomaisena esimerkkinä tästä toimii Raassinan mainitsemä pähkinä. 90-luvulla eräs yhtiö yritti parantaa soijan ravintosisältöä lisäämällä siihen geenin parapähkinäpuusta. Yhtiö suoritti tuotteella turvallisuustutkimuksia sekä solumalleilla että ihopistokokeilla, joissa sen osoitettiin olevan allergeeninen[3]. Tuotteen kehitys lopetettiin allergeenisuuden tähden.

Jos eduskuntavaaliehdokas vastaa vaalikoneen turvallisuuskysymykseen ”Ei ole”, kertoo tämä ainoastaan siitä, ettei kyseinen henkilö ole perillä faktoista.

Tutkija kellarista

---

[1] http://sandwalk.blogspot.com/2015/01/80-of-americans-support-mandatory.html

[2] http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/15813800

[3] http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/8594427


Lisäys 9.5.2015
Koska kommentointi ei näytä juuri nyt toimivan, niin lisätään tämä vastaus Casperin kommenttiin tähän:

Ilmeisesti englanninkielinen lähdekirjallisuus ei ole sinulle ongelma. Siinä tapauksessa suosittelen tutustumaan biokemian ja genetiikan perusoppikirjoihin.
Principles of Biochemistry, Horton & Moran
http://www.suomalainen.com/ulkomaiset-kirjat/ulk-mat-fys-kem/principles-of-biochemistry-sku-p9781292021744
Concepts of genetics
http://www.suomalainen.com/ulkomaiset-kirjat/ulk-luonto/concepts-of-genetics-sku-p9780321948915
Molemmat löytyvät varmasti suurimmista kirjastoista.
Näiden sisäistäminen vaatii paljon aikaa, mutta on varmasti vaivan arvoista!

Näiden ymmärtämisen jälkeen on myös ilmeistä, miksi antamasi linkit ovat merkittävä osa maailman foliohattuteollisuutta.
Esimerkkinä mainittakoon käyttämäsi NaturalNews-sivusto, jota kenenkään ei tulisi käyttää tietolähteenä (http://en.wikipedia.org/wiki/NaturalNews), sillä he ovat erikoistuneet mitä erikoisimpiin salaliittoteorioihin.

Jos haluat OIKEASTI ymmärtää luonnontieteitä ja käydä geenimuuntelusta asiallista keskustelua, suosittelen sinua tutustumaan ensin yllä mainittuihin teoksiin.

CRISPR/Cas9

Prokaryootit eli esitumalliset ovat aliarvostettuja. Kyllä, ne ovat monella tapaa yksinkertaisia verrattuna eukaryootteihin eli aitotumallisiin, mutta niillä on monia kikkoja, jotka eivät lakkaa hämmästyttämästä.

Mainostin jo aikaisemmin videota, jossa kerrotaan perustutkimuksen tärkeydestä [Tiedeuutisointi ja tutkimusrahoitus]. Kyseisessä videossa oli lyhyt tarina bakteereista, niistä löydetyistä DNA:ta leikkaavista restriktioentyymeistä, sekä siitä miten nämä entsyymit mullistivat nykyisen tapamme tehdä tutkimusta.

 

DNA:n kohdennettu leikkaus on in. Kuvalähde: Wikipedia.

Laskisin samaan luokkaan CRISPR/Cas9-systeemin, joka on bakteerien puolustusmekanismi viruksia ja muiden bakteerien plasmideja vastaan. Tässä puolustuksessa bakteeri ottaa siihen hyökänneen viruksen DNA:sta osia, jotka se lisää omaan genomiinsa. Viruksen tullessa myöhemmin bakteeri tuottaa tästä DNA:sta kohdennus-RNA:ta, joka pystyy sitoutumaan viruksen perimään. Yhdessä useiden entsyymien kanssa tämä kohdennus-RNA ohjaa DNA:ta pilkkovat entsyymit viruksen perimän kimppuun tuhoten sen.

Merkittävin ero restriktioentsyymien ja CRISPR/Cas9-menetelmän välillä on se, että siinä missä restriktioentyymiset tunnistavat noin kuuden emäksen sekvenssejä leikkaukohdan ympärillä, tunnistaa CRISPR/Cas9-menetelmä noin 20 emästä. Käytännössä siis perimämme, joka koostuu noin 3 miljardista emäsparista, sisältää useita restriktioentsyymien leikkauskohtia jo ihan pelkästään sattuman takia. 20 emästä on kuitenkin jo niin pitkä emäsjono, että niitä on vain muutamia perimässä, jolloin CRISPR/Cas9-menetelmä voidaan kohdentaa tiettyyn kohtaan perimäämme.

Tekniikka & Talous –sivusto uutisoi[1] myös kyseisestä CRISPR/Cas9-tekniikasta, joka on varmaan tämän hetken seksikkäin metodi bioalalla. Haluaisin tehdä muutamia tarkennuksia uutiseen.

”Kansainvälinen tutkijaryhmä on saanut selville, kuinka entsyymit muuttavat geenejä. Tieto tuo yhä lähemmäksi mahdollisuuden, että perinnöllisiä sairauksia voitaisiin hoitaa muuttamalla potilaan geenejä.”

Omaan korvaani särähtää heti alussa oleva lausahdus ”kuinka entsyymit muuttavat geenejä”. Ensinnäkin se, että entsyymit voivat ”muuttaa” geenejä, ei ole mikään uutinen, sillä olemme tutkineet ja käyttäneet restriktioentsyymejä jo kymmeniä vuosia. Todellisuudessa restriktioentyymiset tai CRISPR/Cas9-systeemi eivät myöskään muuta geenejä mitenkään, vaan ne ainoastaan leikkaavat DNA:ta tiettyjen emäsjärjestysten kohdista. Itse muutos geeneissä aiheutuu siitä, että solun korjausmekanismit tunnistavat nämä leikkauskohdat ja yrittävät nopeasti korjata ne. Korjaus ei kuitenkaan ole aina täydellistä, jolloin sinne syntyy helposti muutoksia. Nämä muutokset voivat puolestaan tehdä geeneistä toimimattomia.

Entsyymit eivät myöskään leikkaa ainoastaan geenejä, vaan ne leikkaavat mitä tahansa DNA:ta tai RNA:ta, kunhan ne vain tunnistavat kohteesta tietyn emäsjärjestyksen.

Bristolin ja Münsterin yliopistojen ja Liettuan bioteknologian laitoksen tutkijat ovat tutkineet Crispr- eli tuttavallisemmin crisperentsyymien kykyä sitoa ja muuttaa dna:n rakenteita.

Olen ehkä vanhanaikainen, mutta sydämeni itkee verta kun näen jonkun kirjoittavan DNA:n pienillä kirjaimilla, vaikka se onkin oikein kielikeskuksen mukaan. Sama pätee CRISPR-menetelmään enkä edes kommentoi ”crisperentsyymejä”.

Proceedings of the National Academy of Sciences –julkaisussa ilmestyneen tutkimuksen mukaan tämä on läpimurto yrityksessä muokata dna:ta ja sairauksien parantamista geenejä muuttamalla.

Crisperentsyymit löydettiin alun perin 1980-luvulla bakteereista. Entsyymit suojelevat bakteereita viruksilta. Nyt tutkijat ovat huomanneet, että tietyntyyppinen crisperentsyymi Cas9 pystyy muokkaamaan ihmisen geenejä.

Lähellä, muttei aivan. Normaalisti CRISPR-systeemissä tarvitaan useita entsyymejä kohde-DNA:n leikkaamiseksi. Tämänlaisen koneiston toimittaminen soluviljelyssä käytettyihin soluihin saatikka eläimeen olisi erittäin epäkäytännöllistä. Tutkijat löysivät kuitenkin joitakin vuosia sitten esitumallisen, jossa yksi entsyymi (Cas9) hoiti kaikki tärkeimmät toiminnot (kohdennus-RNA:n tunnistaminen ja DNA:n leikkaaminen). Tämä entsyymi ei itsessään tunnista mitään DNA:ta, vaan se tarvitsee aina avukseen yllä mainitun kohdennus-RNA:n. Cas9 itsessään kykenee siis leikkaamaan mitä tahansa DNA:ta, oli se sitten ihmisen tai ei.

Nämä entsyymit on räätälöity tarttumaan tiettyyn dna:n molekyylin kirjainyhdistelmään kolmesta miljardista dna-molekyyliparista. Entsyymi käyttää rna-molekyylejä löytääkseen oikean kohteen ihmisen valtavasta dna-ketjusta. Crisperentsyymi repii halutun dna-pätkän auki ja lisää rna:n paikalle muodostaakseen r-silmukaksi kutsutun rakenteen.

Korostaisin tässäkin, että itse entsyymit ovat aina muuttumattomia, halusivat tutkijat leikata mitä tahansa geeniä. Tämän menetelmän hienous on juuri siinä, että siinä tarvitsee muokata ainoastaan tätä kohteeseen kohdennettua RNA:ta, mikä on erittäin yksinkertaista verrattuna entsyymin muokkaamiseen.

Tutkijat näkivät r-silmukan toiminnan mikroskoopilla, joka venyttää dna:ta magneettikentän avulla. Näin he pystyivät havaitsemaan, kuinka entsyymi vaikutti dna:n muokkaukseen.

Tulevaisuudessa tämä voi auttaa perinnöllisten sairauksien hoidossa.”

Tämä viimeinen lause on tietenkin pakollinen korulause, joka on vielä kaukana realismista. CRISPR/Cas9 on hyvin yksinkertainen systeemi ja siksi sitä onkin käytetty onnistuneesti bakteereissa, hiivassa, madoissa, riisissä, seeprakaloissa, banaanikärpäsissä, sammakoissa, hiirissä, possuissa ja jopa apinoissa. Menetelmän kehittäjät ovat myös perustaneet yrityksen [Editas], jonka tavoite on kehittää menetelmää ihmisiin käytettäväksi.

Perimän muokkaamiseen liittyy huomattavia eettisiä ongelmia. Jos haluaisimme parantaa geneettisiä sairauksia, pitäisi perimän muokkaus tehdä lähes poikkeuksetta alkioissa tai sukusoluissa. Nopeasti myös kohtaamme sen rajan, mitä on hyväksyttävää muokata. Vakavan geneettisen sairauden poistaminen tuskin tuottaa eettistä päänvaivaa, mutta onko oikein muokata vaikka ApoE4-geeniä, jossa olevat mutaatiot lisäävät ainoastaan riskiä sairastua tiettyihin sairauksiin?

Kaikkia geneettisiä muokkauksia ei kuitenkaan tarvitse tehdä kehityksemme alkuvaiheissa. Yksi mielenkiintoisimmasta CRISPR/Cas9-julkaisuista koki päivänvalon viime maaliskuussa, kun menetelmällä korjattiin erään entsyymin mutaatio hiirten maksassa[2], joka johti maksan toiminnan kohentumiseen. Tämänlaisia korjaustoimenpiteitä voidaan kuitenkin suorittaa vain elimissä, joilla on uusiutumiskykyä, joten sen käyttömahdollisuudet ovat kovin rajattuja.

Itse korostaisin enemmän CRISPR/Cas9-menetelmän hyötyjä tutkimukselle. Uuden hiirimallin luominen vie tohtorikoulutettavalta 2-3 vuotta tai vaihtoehtoisesti yhtiöltä suoraan ostettuna hiiri maksaa noin 50 000 €. Useimpien tutkimusryhmien budjetit eivät siis riitä lähimainkaan hiirimallien kehittämiseen tai ylläpitämiseen. CRISPR/Cas9-menetelmä on kuitenkin niin edullinen ja nopea, että yhä useammat tutkimusryhmät voivat kehittää eri eläin- ja kasvimalleja tutkimukseen. Nopeaa ja kustannustehokasta, kuka voisi sanoa ei?

Tutkija kellarista

---

[1] http://www.tekniikkatalous.fi/innovaatiot/tiede/lapimurto+dnan+muokkauksessa+ndash+sairaudet+parannetaan+korjaamalla+geenivirheet/a990262

[2] http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/24681508

Eurovaalikone 2014

Kokeilin tässä sekä Helsingin Sanomien että Ylen vaalikoneita. Jotenkin hesarin vaalikone ehdottaa itselleni enemmän ehdokkaita, joita voisin uskovani äänestävän. Täytyy vielä miettiä, sillä ainakaan vielä yksikään ehdokas ei ollut ylitse muiden. Halusin kuitenkin kiinnittää huomionne hesarin vaalikoneen kysymykseen 13: Geenimuunneltuja ruokakasveja pitäisi saada kasvattaa EU:ssa nykyistä vapaammin.

Euroopassa on todennäköisesti maailman kovimmat asetukset geenimuunnelluille tuotteille. Mikä tahansa ruoka, joka sisältää yli 0,9 % jotain sallittua GMO-tuotettta, tulee merkitä selvästi GMO:ta sisältäväksi tuotteeksi[1]. Meillä on myös nollatoleranssi tuotteille, jotka sisältävät hyväksymätöntä GMO-tuotetta. EU:ssa näyttäisi tällä hetkellä olevan 48 hyväksyttyä GMO-tuotetta[2], joista kuitenkin ainoastaan kahta saa viljellä, yhtä viljellään ja sitäkin vain muutamassa maassa[3].

Keräsin kokoon suurimpien puolueiden mielipiteet koskien kysymystä 13 (Kuva 1). Vihreät ja vasemmistoliitto näyttäisi vastustavan säätelyn lieventämistä voimakkaimmin verrattuna esimerkiksi kokoomukseen tai keskustaan. Ainoastaan muutamat yksittäiset henkilöt olivat säätelyn helpottamisen kannalla.

Kuva 1: Suurimpien puolueiden vastaukset Helsingin sanomien vaalikoneen kysymykseen 13.

Tämän vaalikoneen parasta/pahinta antia ovat kuitenkin henkilöiden kirjalliset vastaukset eri kysymyksiin. Vastaajat kommentoivat lähes poikkeuksetta kolmea asiaa (Kuva 2). Näitä olivat GMO-merkinnät tuotteissa, geenimuunneltujen tuotteiden turvallisuus sekä taloudelliset näkökulmat viitaten useimmiten suurten yhtiöiden valta-asemaan.

Kuva 2: Vaalikoneen kysymykseen kirjallisesti vastanneiden ehdokkaiden esille tuomat kysymykset koskien geenimuunneltuja tuotteita.

En ehkä ole aivan perillä siitä miksi GMO-merkinnät ovat näin suuri ongelma. Yhdysvalloissa on yritetty ajaa läpi lakia, jossa GMO-tuotteita ei tarvitsisi merkitä mitenkään erityisellä tavalla. En kuitenkaan ole tietoinen siitä, että samanlaista yritettäisiin Euroopassa. Joku tietävämpi voi kommentoida asiaa alle.

Tämä usean poliitikon esille nostama taloudellinen näkökulma tiivistyy Anne Blandin (Vihr.) kommentissa

”Maailman geenimuunneltu tuotanto on erittäin keskittynyttä muutamalle ylikansalliselle yhtiölle, joiden toiminta on epäeettistä aiheuttaen suuria sosiaalisia ja ekologisia ongelmia”

tai Ilmari Pokelan (Kesk.) kommentissa

”Minua ei huvita ruveta jenkki kapitalistin koekaniiniksi.”

Kunpa näille henkilöille voisi esittää lisäkysymyksiä. Vuosikymmenten kehitystyöstä huolimatta ainoastaan kahta geenimuunneltua kasvia saa viljellä EU:ssa. Esimerkiksi tämä uusin geenimuunneltu maissi on pyörinyt byrokratian koneiston rattaissa ja lukuisia vuosia. Tällöin voidaan kysyä, kenellä muulla kun suurilla ylikansallisilla yhtiöillä on resursseja saada geenimuunneltuja tuotteita markkinoille? Yhdelläkään perheyritykselle ei tule olemaan teknologiaa geenimuunneltujen kasvien tekemiseen tai resursseja niiden turvallisuuden osoittamiseen ja vielä byrokratian taistelemiseen. Kaiken lisäksi enemmistö näistä politiikoista haluaa vielä lisää säännöstelyä. Yhtä hyvin he voisivat vain tunnustaa, että he eivät halua geenimuunneltuja kasveja Eurooppaan.

Turvallisuuskysymyksessä anti-GMO –järjestöt ovat olleet melko onnistuneita, sillä useat poliitikot ovat hyvin epäileväisiä geenimuuntelua kohtaan. Useiden kommentit ovat varsin järkeviä, mutta jotkut ovat kuin suoraan anti-GMO-pamfletista. Jälkimmäisestä esimerkkinä Siru Kauppinen (Vihr.):

”Jotkin gm-lajikkeet tuhoavat mm. pölyttäviä hyönteisiä, ja esimerkiksi gm-maissin on todettu aiheuttavan munuais- ja maksavaurioita. Torjunta-aineille vastustuskykyiset gm-kasvit lisäävät myrkkyjen käyttämistä.” [Kellaritutkija: Ei muuten pidä paikkansa]

ja Eila Aarnos (Vas.)

”Vastustan geenimuuntelua. Olen lukenut tieteiskirjallisuudesta, miten ihmisiä kloonataan ja ohjelmoidaan heidän geeniperimäänsä.”

Jotta ette aivan masentuisi ehdokkaisiimme niin mainitaan myös muutamia järkeviä mielipiteitä. Tässä mm. Timo Harakan (SDP) kommentti

”On tärkeä huomata, että geenimuunneltujen ruoka- ja rehukasvien (GMO) vaaroja ei ole tieteellisesti osoitettu, vaikka suomalaiset kuluttajat niitä vastustavat.”

ja Mitro Repo (SDP)

”Geenimuunnellut ruokakasvit eivät välttämättä ole mörkö - muuntelu voi esimerkiksi parantaa kasvien kylmäkestoa. Maailman väestön määrän odotetaan kasvavan seitsemästä yhdeksään miljardiin vuoteen 2050 mennessä ja tämä edellyttää FAO:n mukaan vähintään 70 % lisäystä maailman maataloustuotantoon. Ymmärrän täysin keskusteluun liittyvän eettisen näkökulman.”

Varovaisuusperiaatteen noudattaminen on hyvä tapa, mutta silläkin on rajansa. Useat kansalliset ja kansainväliset paneelit ovat tulleet siihen lopputulokseen, että geenimuuntelulla tuotettu ruoka on yhtä turvallista kun perinteinen ruokakin ja että ruuan taudinaiheuttajat ovat huomattavasti suurempi riski ihmisten terveydelle[4]. Ongelmahan on siinä, että yksikään tutkimus ei pysty aukottomasti todistamaan, että geenimuuntelu olisi turvallista. Kyseenalaistajat voivat aina esittää lisävaatimuksia, että geenimuunneltua tuotetta ei ole testattu molemmilla sukupuolilla, jokaisessa ikäryhmässä, jokaista tautia sairastavalla, tiettyjä lääkkeitä käyttävillä, tietyssä maanosassa asuvilla jne.

Geenimuuntelu menetelmänä on turvallinen, mutta sillä tehtyjen muutosten vaikutuksia tulee tutkia aina tapauskohtaisesti. Esimerkiksi meillä ei ole syytä uskoa, että kultainen riisi voisi olla vaarallinen. Toisaalta Bt-toksiinia tuottavat kasvit voivat olla myrkyllisiä ei ainoastaan tuholaisille vaan myös hyödyllisille hyönteisille. Voidaan tietenkin kysyä, miksi luomuviljelyssä kasveille saa ruiskuttaa samaa myrkkyä tuottavaa bakteeria[5] ilman yleistä vastustusta.

Yksittäisten poliitikkojen kirjoituksissa myös väitettiin, että geenimuuntelu vähentää luonnon monimuotoisuutta, mikä tietenkin on riittävä syy myös perinteisen maanviljelyn lopettamiselle. Arto Ojala (Kok.) korosti olevansa ”aidon ruuan kannattaja”, mitä ikinä sillä tarkoittaakaan. Nils Torvalds (RKP) näyttää suhtautuvan geenimuunteluun uskonnonomaisesti ”Olemme taistelleet tätä vastaan ja tulemme vastedeskin vastustamaan sitä.”. Muutama ehdokas puhui myös luomutuotannon puolesta, minkä arvostus omissa silmissäni laskee päivä päivältä (kiitos Luomulakko-blogin[6]). Näihin kuului myös inhosuosikkini Heidi Hautala (Vihr.), joka on tunnettu tuestaan eri uskomushoidoille[7]. Kiitos tämänlaisten meppien luomutuotannon eläimiä hoidetaan kidutetaan tulevaisuudessakin homeopaattisilla tuotteilla[8].

Ehdokkaat herättävä varmasti tunteita itse kussakin, jos se ei jo käynyt edeltävästä osiosta ilmi. Muistakaa silti äänestää, sillä vaikka kukaan ehdokas ei olisi täydellinen, voidaan äänelläsi silti estää tiettyjen puolueiden vaikutusvallan leviäminen Eurooppaan.

Tutkija kellarista

---

[1] http://fi.wikipedia.org/wiki/GMO-lains%C3%A4%C3%A4d%C3%A4nt%C3%B6

[2] http://ec.europa.eu/food/dyna/gm_register/index_en.cfm

[3] http://blogs.nature.com/news/2014/02/eu-members-protest-proposed-gm-crop-approval.html

[4] http://www.nature.com/nbt/journal/v31/n9/full/nbt.2686.html

[5] http://kasvinsuojelu.berner.fi/tuotteet/tuholaisten-torjunta/turex-50-wp

[6] http://luomulakko.blogspot.fi/

[7] http://www.heidihautala.fi/1998/09/the-status-of-complementary-medicine-in-the-european-union/

[8] http://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/PDF/?uri=OJ:JOL_2014_106_R_0004&from=EN