Näytetään tekstit, joissa on tunniste Probiootti. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Probiootti. Näytä kaikki tekstit

lauantai 9. toukokuuta 2015

Tutkimus: Jogurtti, hunaja ja sitruuna auttavat heinänuhaan



Helsingin Sanomat uutisoi tutkimuksesta[1], jonka mukaan
”Jogurtin, hunajan, sitruunan ja ananaksen on havaittu lievittävän heinäallergian oireita.” –HS
Tämä uutinen näyttäisi olevan käännös The Telegraphin samanlaisesta uutisesta ” How yogurt, lemons and curry could help you fight hayfever”[2].

Uutinen on täysi susi ja jäätävä moka Hesarin toimittajalta/kääntäjältä.  Telegraphin ja Hesarin viittaamassa tutkimuksessa oli kyse systemaattisesta katsauksesta, joka siis summaa yhteen useat vanhemmat tutkimustulokset eikä suorita yhtään uutta[3]. Tämän lisäksi tämä systemaattinen katsaus koski ainoastaan probioottien vaikutusta allergiseen nuhaan. Väitteitä hunajan, sitruunan tai ananaksen hyödyllisyydestä ei perusteltu mitenkään uutisoinnissa, eivätkä ne olleet mukana itse katsauksessa.

Itse katsaus totesi, että jotkut probiootit voivat olla hyödyllisiä allergioiden hoitoon, mutta ei olemassa vielä riittävästi todisteita, jotta probiootteja voitaisiin suositella allergioiden hoitoon.

”Jogurttia suositellaan heinäallergikoille, koska se vaikuttaa veren valkosoluihin ja tehostaa näin kehon immuunijärjestelmän toimintaa.” –HS
Vaikka olettaisimme tämän pitävän paikkansa, niin immuunijärjestelmämme ylireagointi vaarattomiin asioihin on juuri se, mikä aiheuttaa nämä allergiat. Allergikkojen käyttämä lääkitys perustuu siihen, että ne vaimentavat immuunipuolustuksemme reagointia.
Noin yleisenä vinkkinä voidaan sanoa, että jos joku väittää jonkin ruuan tai hoidon ”tehostavan immuunipuolustusta”, on kyseinen menetelmä todennäköisesti humpuukkia. Kyseessä on niin ympäripyöreä ilmaisu, ettei sillä ole minkäänlaista tieteellistä arvoa.

”Myös hunajan nauttimisen havaittiin vähentävän oireita. Selitys on hunajan sisältämä siitepöly eli allergian aiheuttaja. Syömällä hunajaa immuunijärjestelmä oppii suojautumaan allergeeneilta.” -HS

Kuten jo mainitsin, tutkimuksesta ei löydy sanaa ”hunaja”.
Hunajan käyttöä allergioiden hoitoon on kyllä tutkittu runsaasti. Ensiksi haluan varoittaa, että vaikka puhdasta siitepölyä voi ostaa, sitä ei kannata syödä sellaisenaan allergioiden hoitoon, sillä voit saada aikaan anafylaksian. Kirjoitin myös jo aikaisemmin, että meillä ei ole vielä hyviä tutkimuksia, joiden perusteella voisimme suositella hunajaa allergioiden hoitoon ”Hunajaa siitepölyallergiaan”.

”Heinäallergikoilta on havaittu puuttuvan flavonoideja, antioksidantteja, jotka pitävät silmät terveinä. Sen vuoksi punasilmäisen heinänuhaisen kannattaa syödä flavonoideja sisältäviä hedelmiä kuten sitruunoita ja vadelmia.” -HS

Flavonoideja on luokka, johon kuuluu tuhansia kemikaaleja. Näistä noin 200 esiintyy normaalisti ravinnossamme[4]. Tutkimuksissa niiden on osoitettu olevan flavonoidista ja koehenkilöistä riippuen sekä hyödyllisiä että haitallisia. Näitä tutkimuksia on hankala tulkita, sillä koehenkilöille ei usein syötetä puhdistettua flavonoidia, vaan se saadaan esim. hedelmästä. Tällöin on vaikea arvioida, johtuuko mahdollinen hedelmän positiivinen vaikutus itse flavonoidista, jostain muun hedelmän sisältämästä ainesosasta vai siitä että syöt hedelmän hampurilaisen sijaan.
En löytänyt tutkimusta, jossa oltaisiin todettu, että heinäallergikoilta puuttuu flavonoideja. Eräät flavonoideilla tehdyt soluviljelykokeet ovat näyttäneet lupaavilta, mutta ihmisillä suoritetut kliiniset kokeet eivät ole vielä riittäviä,jotta flavonoideja voitaisiin suositella allergioiden hoitoon. On jälleen tärkeää muistaa, että tietyt flavonoidit voivat häiritä muiden lääkkeiden toimintaa, joten puhu aina lääkärisi kanssa.

Myös ananas on oiva luonnon lääke heinänuhaan. Siinä on flavonoidien lisäksi bromelaiinia, entsyymiä joka edistää liman irtoamista”. -HS

Tässä siis oletetaan, että ananas sisältäisi A) riittävästi jotain entsyymiä, joka B) selviäisi ruuansulatuksesta, C) imeytyisi verenkiertoomme, D) kuljetettaisiin spesifisesti limakalvoille, jossa D) sillä olisi jokin biologinen vaikutusmekanismi. Kohdat B, C ja D voidaan tietenkin ohittaa, mikäli ananas tungetaan ylähengitysteihin, mutta ehkä silloin itse allergiasta tulee pienin vaiva. Ei varmaan yllätä ketään, että bromelaiinille ei ole todistettua vaikutusta allergioihin[5]. Jotkut henkilöt voivat kyllä saada siitä allergisia oireita.

Kurkuma on tutkimuksen mukaan varsinainen heinäallergian tyrmääjä. Sen sisältämä kurkumiini pysäyttää histamiinin syntymisen kehossa. Juuri histamiini on avainasemassa allergisen reaktion laukaisussa.” -HS

Tyrmäävä on korkeintaan Hesarin lähdekritiikin puute, sillä katsauksessa ei mainittu sanallakaan kurkumaa.  Kurkumalla on olemassa muutamia lupaavia soluilla ja hiirillä tehtyjä tutkimuksia, mutta siinä kaikki. Kuten vanha viisaus sanoo, ihminen ei ole 70 kg jyrsijä, joten jäämme odottamaa ihmisillä suoritettuja tutkimuksia.

Mitenköjän suomalaisiin tai edes toimittajiin saataisiin lisää kriittistä ajattelua? Ehkä Think Helsinki, think! on liike oikeaan suuntaan.


Tutkija kellarista



[1] http://www.hs.fi/ruoka/a1431053562040
[2] http://www.telegraph.co.uk/news/health/news/11588794/How-yogurt-lemons-and-curry-could-help-you-fight-hayfever.html
[3] http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/25899251
[4] https://www.crcpress.com/product/isbn/9780849320217
[5] http://www.nlm.nih.gov/medlineplus/druginfo/natural/895.html

tiistai 22. huhtikuuta 2014

Probiootteja koliikkiin, taas



Koliikin parantumista koskeviin tutkimuksiin näytetään pistettävän huomattavia resursseja, sillä vähän väliä tulee uusia tutkimuksia, joissa on selvitetty probioottien tehoa koliikin hoitoon. Kirjoitin aiheesta myös aiemmin [Lyhentääkö maitohappobakteeri koliikki-itkua?].
Runsas kuukausi sitten uutisoitiin tutkimuksesta, jossa lactobacillus reuteri –valmiste helpotti lasten suolisto-oireita[1],[2]. Tutkimuksessa oli mukana 589 lasta. Tulosten mukaan probiootit vähensivät lasten itkua, oksennuksia ja kovaa vatsaa. Tämän ansiosta vanhemmat hukkasivat myös vähemmän työpäiviä ja koska lapset kävivät vähemmän lääkärillä, säästivät perheet ja yhteiskunta rahaa. Ainoa asia mikä herätti hieman epäilyksiä tämän tutkimuksen kohdalla oli se, että tutkimuksen rahoitti yhtiö, joka tuottaa kyseistä bakteerivalmistetta. Tutkimus suoritettiin myös useassa (9) pediatrisessa yksikössä, mikä on lääkeyhtiöiden yleinen keino saada tuotteensa tunnetuksi.
Nyt uutisoitiin uudesta tutkimuksesta[3], jossa 130 vastasyntynyttä sai joko edellisessäkin tutkimuksessa käytettyä probioottia tai lumevalmistetta[4]. Probiootti ja lumelääke vähensivät lasten itkua yhtä tehokkaasti, mutta tietyissä aikapisteissä lumelääke vähensi vanhempien tarvetta rauhoitella lasta probioottia tehokkaammin. Tutkijat mittasivat myös useita muita asioita, kuten lasten suoliston tulehtumista, ulosteen sisältämien mikrobien tyyppejä ja E. colin määrää. Ryhmien välillä ei ollut huomattavia eroja.

Olisi suotavaa, että uutislähteet (tässä tapauksessa verkkouutiset) viittaisivat edes omia aikaisempia uutisiaan. Tämä olisi hyvä esimerkki siitä, miten riippumattomien tutkimusten tulokset voivat olla samaan asiaan liittyen sekä positiivisia että negatiivisia. Valitettavan usein kommenttiosastoilta voi lukea, miten ihmiset joko
A) olettavat uutisoidun tutkimustuloksen olevan absoluuttinen totuus, koska heillä ei ole tietoa aikaisemmista tutkimuksista, tai
B) heittävät pilkkakommentteja tieteelle, koska on olemassa myös päinvastaisia tuloksia.

Jos vain saisimme kaikki ymmärtämään, että näin tiede toimii! Vasta kun olemme suorittaneet yhteen asiaan liittyen useita tutkimuksia, erilaisissa olosuhteissa, erilaisilla koehenkilöillä jne. voimme muodostaa johtopäätöksiä siitä, miten maailma todennäköisesti makaa. Tällä hetkellä probiootteja ei voida suositella käytettäväksi koliikin hoitoon[5].


Tutkija kellarista




[1] http://www.tohtori.fi/?page=5033584&id=1104406
[2] http://www.verkkouutiset.fi/ulkomaat/Vauva_probiootti-17086
[3] http://www.bmj.com/content/348/bmj.g2107
[4] http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/probiootit_koliikkivauva-19059
[5] http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/24238101

tiistai 21. tammikuuta 2014

Koliikki-itkuun maitohappobakteereita, osa II


Kirjoitin jo aikaisemmin Turun yliopistossa suoritetusta väitöskirjatutkimuksesta, jossa probiootteja annettiin vastasyntyneiden koliikin hoitoon [Lyhentääkö maitohappobakteeri koliikki-itkua?]. Tutkimuksen ja uutisoinnin heikkoina kohtina mainitsin, että:

1) Tutkimuksessa oli ainoastaan 30 lasta, puolet kontrolleja ja puolet probiooteilla, mikä on aivan liian pieni määrä johtopäätösten vetämiseksi
2) Tutkimuksessa itkua seurattiin kahdella tavalla: vanhempien päiväkirjaseurannalla ja vanhempien haastatteluilla. Näistä päiväkirjaseurantaa pidetään luotettavampana seurantamenetelmänä, mutta juuri sitä käyttäen probiooteista ei ollut tilastollisesti merkittävää hyötyä koliikin hoidossa. Jos taas itkun määrän mittaus perustui vanhempien haastatteluihin, voitiin probioottien havaita vähentävän itkua aavistuksen plaseboa enemmän (68 % vs. 49 %).
3) Uutisoinnissa epäonnistuttiin mainitsemaan jo tehdyistä suurista tutkimuksista, joihin on osallistunut lähes tuhat lasta, ja joissa probioottien tai prebioottien ei ole havaittu vaikuttavan koliikkiin.

Nyt Ylekin uutisoi tästä samasta uutisesta[1], mutta heidän uutisoinnissaan oli suuria puutteita. Jopa Iltasanomat korosti uutisessaan, että tulokset olivat alustavia, muttei Yle.

”Vastasyntyneiden koliikki-itkun määrää voidaan vähentää merkittävästi probioottien eli maitohappobakteerien avulla.”-Yle

Ylen uutisessa mainittiin tuloksista myös hieman tarkemmin tavalla, joka tunnetaan cherry picking –tapana. Termillä ei taida olla suomennosta, mutta sillä tarkoitetaan tilannetta, jossa henkilö korostaa ainoastaan olettamuksiaan/kantaansa tukevia tuloksia, mutta jättää huomiotta ne todisteet, jotka eivät tue hänen kantaansa.

”Koliikki kehittyy lapsilla jopa jo parin viikon ikäisenä, ja koliikki-itkusta päästään viimeistään kolmen kuukauden iässä. Tutkija Anna Pärtyn tutkimuksessa oli mukana 30 koliikkilasta, joista puolet sai maitohappobakteeria ja puolet lumevalmistetta. Probiootteja ottavassa ryhmässä itkua oli 70 minuuttia, kun taas lumelääkeryhmässä 140 minuuttia.” –Yle

Yhtä hyvin oltaisiin voitu mainita, että päiväkirjahaastatteluiden perusteella itkun määrä väheni probiootteja saaneiden ryhmässä kokonaisuudessaan 122 min/päivä kuukauden aikana, kun taas plasebolla itku väheni vielä enemmän (158 min/päivä). Korostan, että tämä ero ei ollut tilastollisesti merkittävä. Tämä positiivisen datan suosiminen on todellinen ongelma tieteessä. Negatiiviset tulokset eivät ole koskaan yhtä seksikkäitä ja negatiivisissa tuloksissa itseänikin kalvaa aina ajatus, että teinkö kaikki varmasti oikein ja otinko kaikki muuttujat huomioon.

Uutisen oudon kohta oli ehkä sen tiivistelmässä

”Jopa lumevalmistetta saaneiden lasten itku väheni. Tämä kertoo tutkijan mukaan siitä, että tärkein hoito koliikissa on perheiden tukeminen.”-Yle

Tämänlaista johtopäätöstä ei voida vetää tuloksista. Ensinnäkin kuten uutisessakin mainittiin, häviää koliikki itsestään viimeistään kolmen kuukauden iässä. Tällöin siis itku vähenee, annettiin lapsille jotain tai ei. Kyseisissä tutkimuksissa ei ollut kontrolliryhmää, joka ei olisi saanut minkäänlaista hoitoa, ei edes lumelääkettä. Tällöin emme tiedä, kuinka paljon itku olisi vähentynyt ilman minkäänlaista hoitoa.

Ylen uutiset mainitsevat myöhemmin, että probiootteja ei voida tämän väitöskirjan tuloksista huolimatta suositella käytettäväksi koliikin hoitoon.

”Koliikin hoitoon on kokeiltu viime vuosina monia keinoja vauvahieronnasta ja akupunktiosta erilaisiin ruokavalioihin. Mistään ei ole niin paljon näyttöä, että niitä voisi suositella hoitokeinoksi. Ei vielä maitohappobakteereistakaan.”-Yle

Akupunktion huono menestys tuskin yllättää ketään. Mielestäni uutisessa oltaisiin voitu kertoa jo huomattavasti aikaisemmin, että probiootteja ei voida vielä suositella kaikille käytettäväksi. Olisi ollut vielä parempi, jos he olisivat perustelleet, miksi probiootteja ei suositella, koska nyt lukija jää hieman tyhjänpäälle. Tämä perustelu olisi ollut helppoa mainitsemalla esimerkiksi otteita jo julkaistuista tutkimuksista.


Parannettavaa siis löytyy.
 


Tutkija kellarista


[1] http://yle.fi/uutiset/koliikki-itkuun_maitohappobakteereita_-_mutta_myos_perheelle_tukea/7038060