Probiootteja koliikkiin, taas

Koliikin parantumista koskeviin tutkimuksiin näytetään pistettävän huomattavia resursseja, sillä vähän väliä tulee uusia tutkimuksia, joissa on selvitetty probioottien tehoa koliikin hoitoon. Kirjoitin aiheesta myös aiemmin [Lyhentääkö maitohappobakteeri koliikki-itkua?].

Runsas kuukausi sitten uutisoitiin tutkimuksesta, jossa lactobacillus reuteri –valmiste helpotti lasten suolisto-oireita[1],[2]. Tutkimuksessa oli mukana 589 lasta. Tulosten mukaan probiootit vähensivät lasten itkua, oksennuksia ja kovaa vatsaa. Tämän ansiosta vanhemmat hukkasivat myös vähemmän työpäiviä ja koska lapset kävivät vähemmän lääkärillä, säästivät perheet ja yhteiskunta rahaa. Ainoa asia mikä herätti hieman epäilyksiä tämän tutkimuksen kohdalla oli se, että tutkimuksen rahoitti yhtiö, joka tuottaa kyseistä bakteerivalmistetta. Tutkimus suoritettiin myös useassa (9) pediatrisessa yksikössä, mikä on lääkeyhtiöiden yleinen keino saada tuotteensa tunnetuksi.

Nyt uutisoitiin uudesta tutkimuksesta[3], jossa 130 vastasyntynyttä sai joko edellisessäkin tutkimuksessa käytettyä probioottia tai lumevalmistetta[4]. Probiootti ja lumelääke vähensivät lasten itkua yhtä tehokkaasti, mutta tietyissä aikapisteissä lumelääke vähensi vanhempien tarvetta rauhoitella lasta probioottia tehokkaammin. Tutkijat mittasivat myös useita muita asioita, kuten lasten suoliston tulehtumista, ulosteen sisältämien mikrobien tyyppejä ja E. colin määrää. Ryhmien välillä ei ollut huomattavia eroja.

Olisi suotavaa, että uutislähteet (tässä tapauksessa verkkouutiset) viittaisivat edes omia aikaisempia uutisiaan. Tämä olisi hyvä esimerkki siitä, miten riippumattomien tutkimusten tulokset voivat olla samaan asiaan liittyen sekä positiivisia että negatiivisia. Valitettavan usein kommenttiosastoilta voi lukea, miten ihmiset joko

A) olettavat uutisoidun tutkimustuloksen olevan absoluuttinen totuus, koska heillä ei ole tietoa aikaisemmista tutkimuksista, tai

B) heittävät pilkkakommentteja tieteelle, koska on olemassa myös päinvastaisia tuloksia.

Jos vain saisimme kaikki ymmärtämään, että näin tiede toimii! Vasta kun olemme suorittaneet yhteen asiaan liittyen useita tutkimuksia, erilaisissa olosuhteissa, erilaisilla koehenkilöillä jne. voimme muodostaa johtopäätöksiä siitä, miten maailma todennäköisesti makaa. Tällä hetkellä probiootteja ei voida suositella käytettäväksi koliikin hoitoon[5].

Tutkija kellarista

---

[1] http://www.tohtori.fi/?page=5033584&id=1104406

[2] http://www.verkkouutiset.fi/ulkomaat/Vauva_probiootti-17086

[3] http://www.bmj.com/content/348/bmj.g2107

[4] http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/probiootit_koliikkivauva-19059

[5] http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/24238101

Koliikki-itkuun maitohappobakteereita, osa II

Kirjoitin jo aikaisemmin Turun yliopistossa suoritetusta väitöskirjatutkimuksesta, jossa probiootteja annettiin vastasyntyneiden koliikin hoitoon [Lyhentääkö maitohappobakteeri koliikki-itkua?]. Tutkimuksen ja uutisoinnin heikkoina kohtina mainitsin, että:

1) Tutkimuksessa oli ainoastaan 30 lasta, puolet kontrolleja ja puolet probiooteilla, mikä on aivan liian pieni määrä johtopäätösten vetämiseksi

2) Tutkimuksessa itkua seurattiin kahdella tavalla: vanhempien päiväkirjaseurannalla ja vanhempien haastatteluilla. Näistä päiväkirjaseurantaa pidetään luotettavampana seurantamenetelmänä, mutta juuri sitä käyttäen probiooteista ei ollut tilastollisesti merkittävää hyötyä koliikin hoidossa. Jos taas itkun määrän mittaus perustui vanhempien haastatteluihin, voitiin probioottien havaita vähentävän itkua aavistuksen plaseboa enemmän (68 % vs. 49 %).

3) Uutisoinnissa epäonnistuttiin mainitsemaan jo tehdyistä suurista tutkimuksista, joihin on osallistunut lähes tuhat lasta, ja joissa probioottien tai prebioottien ei ole havaittu vaikuttavan koliikkiin.

Nyt Ylekin uutisoi tästä samasta uutisesta[1], mutta heidän uutisoinnissaan oli suuria puutteita. Jopa Iltasanomat korosti uutisessaan, että tulokset olivat alustavia, muttei Yle.

”Vastasyntyneiden koliikki-itkun määrää voidaan vähentää merkittävästi probioottien eli maitohappobakteerien avulla.”-Yle

Ylen uutisessa mainittiin tuloksista myös hieman tarkemmin tavalla, joka tunnetaan cherry picking –tapana. Termillä ei taida olla suomennosta, mutta sillä tarkoitetaan tilannetta, jossa henkilö korostaa ainoastaan olettamuksiaan/kantaansa tukevia tuloksia, mutta jättää huomiotta ne todisteet, jotka eivät tue hänen kantaansa.

”Koliikki kehittyy lapsilla jopa jo parin viikon ikäisenä, ja koliikki-itkusta päästään viimeistään kolmen kuukauden iässä. Tutkija Anna Pärtyn tutkimuksessa oli mukana 30 koliikkilasta, joista puolet sai maitohappobakteeria ja puolet lumevalmistetta. Probiootteja ottavassa ryhmässä itkua oli 70 minuuttia, kun taas lumelääkeryhmässä 140 minuuttia.” –Yle

Yhtä hyvin oltaisiin voitu mainita, että päiväkirjahaastatteluiden perusteella itkun määrä väheni probiootteja saaneiden ryhmässä kokonaisuudessaan 122 min/päivä kuukauden aikana, kun taas plasebolla itku väheni vielä enemmän (158 min/päivä). Korostan, että tämä ero ei ollut tilastollisesti merkittävä. Tämä positiivisen datan suosiminen on todellinen ongelma tieteessä. Negatiiviset tulokset eivät ole koskaan yhtä seksikkäitä ja negatiivisissa tuloksissa itseänikin kalvaa aina ajatus, että teinkö kaikki varmasti oikein ja otinko kaikki muuttujat huomioon.

Uutisen oudon kohta oli ehkä sen tiivistelmässä

”Jopa lumevalmistetta saaneiden lasten itku väheni. Tämä kertoo tutkijan mukaan siitä, että tärkein hoito koliikissa on perheiden tukeminen.”-Yle

Tämänlaista johtopäätöstä ei voida vetää tuloksista. Ensinnäkin kuten uutisessakin mainittiin, häviää koliikki itsestään viimeistään kolmen kuukauden iässä. Tällöin siis itku vähenee, annettiin lapsille jotain tai ei. Kyseisissä tutkimuksissa ei ollut kontrolliryhmää, joka ei olisi saanut minkäänlaista hoitoa, ei edes lumelääkettä. Tällöin emme tiedä, kuinka paljon itku olisi vähentynyt ilman minkäänlaista hoitoa.

Ylen uutiset mainitsevat myöhemmin, että probiootteja ei voida tämän väitöskirjan tuloksista huolimatta suositella käytettäväksi koliikin hoitoon.

”Koliikin hoitoon on kokeiltu viime vuosina monia keinoja vauvahieronnasta ja akupunktiosta erilaisiin ruokavalioihin. Mistään ei ole niin paljon näyttöä, että niitä voisi suositella hoitokeinoksi. Ei vielä maitohappobakteereistakaan.”-Yle

Akupunktion huono menestys tuskin yllättää ketään. Mielestäni uutisessa oltaisiin voitu kertoa jo huomattavasti aikaisemmin, että probiootteja ei voida vielä suositella kaikille käytettäväksi. Olisi ollut vielä parempi, jos he olisivat perustelleet, miksi probiootteja ei suositella, koska nyt lukija jää hieman tyhjänpäälle. Tämä perustelu olisi ollut helppoa mainitsemalla esimerkiksi otteita jo julkaistuista tutkimuksista.

Parannettavaa siis löytyy.

 

Tutkija kellarista

---

[1] http://yle.fi/uutiset/koliikki-itkuun_maitohappobakteereita_-_mutta_myos_perheelle_tukea/7038060

Lyhentääkö maitohappobakteeri koliikki-itkua?

Varmaan yksikään uutislähde ei jättänyt uutisoimatta, kuinka maitohappobakteerit saattavat lyhentää koliikki-itkua[1]^{,[2],[3],[4],[5],[6],[7]}. Kyseessä oli varsin tuore tutkimus osana Turun yliopistossa suoritettavaa väitöskirjaa[8]. Tutkijan mukaan[9]

”Tutkimuslöydökset ovat vasta alustavia. Tutkimukseni kuitenkin osoitti ensimmäisen kerran juuri tämän maitohappobakteerikannan vähentävän koliikki-itkua. Toistaiseksi on kuitenkin liian aikaista suositella maitohappobakteerien rutiininomaista käyttöä koliikin hoidoksi, Turun yliopistossa lastentautiopista väittelevä Anna Pärtty arvioi.”

Kuva: Vauva, mallia itkevä. Kuvalähde Wikipedia.

Kyseessä oli 30 vastasyntyneelle suoritettu pienimuotoinen koe, jossa 15 lapselle annettiin Lactobacillus rhamnosus GG –probioottia ja 15:sta lumelääkettä. Lasten itkua seurattiin sekä alan standardoidulla päiväkirjalla että haastatteluilla. Kyseessä on siis hyvin pienen pieni tutkimus. Oma peukalosääntöni on, että alle 50 henkilön tutkimuksista ei voi tehdä juuri minkäänlaisia johtopäätöksiä, koska tulokset voivat olla sattumalta suuntaan taikka toiseen. Tämän takia kyseinen tutkijakin luultavasti korosti sitä, että tulokset ovat alustavia. Tästä huolimatta tuloksista tehdyt johtopäätökset ovat hyvin outoja.

Jos lasten itkua seurattiin ja mitattiin päiväkirjoilla, probiootteja saaneiden itku väheni tutkimuksen aikana 41 % ja lumelääkettä saaneiden lasten itku väheni 48 %. Tämä ero ei ollut tilastollisesti merkittävä. Jos itkua mitattiin puolestaan vanhempien haastatteluilla, probiootteja saaneiden itku väheni tutkimuksen aikana 68 % ja lumelääkettä saaneiden lasten itku väheni 49 %. Ainoastaan haastatteluilla saatu ero oli tilastollisesti merkittävä.

Väitöskirjassa mainittiin mahdollisista jatkotutkimuksista. Siinä todettiin, että päiväkirja on objektiivisempi tapa mitata itkua, sillä haastatteluihin vaikuttaa vanhempien subjektiivisuus. Sitten seuraakin hieman outo johtopäätös:

“The diary was assumed to give more objective data, while the interview may be affected by parents’ subjective experience of infant crying, reflecting the relevance of crying to the parents. The inclusion of this perspective opens up a new aspect in addition to diary data. According to the results of the study the parental perception is not only reliable, but also clinically more significant; it is, after all, the parents’ perception of colic which leads to referrals to professionals.”

Jostain syystä, jota en aivan ymmärtänyt, tutkijan mielestä tämä virhelähteille alttiimpi haastatteluperusteinen itkun seuranta on luotettavampi tietolähde verrattuna alan standardoituun päiväkirja-menetelmään. Toivon syvästi, ettei tämä johtunut siitä, että ainoastaan vanhempien haastattelulla saatu tulos oli tilastollisesti merkittävä.

On sääli, ettei uutisissa koskaan mainita muita samanlaisia tutkimuksia, jotka voisivat pistää uudet tutkimustulokset jonkinlaiseen kontekstiin. Esimerkiksi suuren kokoomatutkimuksen perusteella prebiooteista (1563 lasta), probiooteista (933 lasta) tai synbiooteista (475 lasta) ei ole apua koliikkiin[10]. On siis hyvin epätodennäköistä, että näin pienissä tutkimuksissa havaittaisiin jonkinlaisia vaikutuksia. Voi tietenkin olla, että jollain uudella tutkimattomalla probiootilla voi olla positiivisia vaikutuksia. Kuten ensimmäisestä lainauksesta kävi ilmi, käytettiin tässä tutkimuksessa ensimmäistä kertaa Lactobacillus rhamnosus GG –bakteereja. Tämä on osittain oikein, sillä tällä bakteerilla on tehty tutkimuksia ennenkin, tosin yhdistettynä muihin bakteereihin[11]. Tässäkään tutkimuksessa, jossa oli mukana vakuuttavat 925 lasta, probiooteilla ei ollut vaikutusta koliikkiin.

Jokaisessa uutisessa mainittiin, että tutkimustulokset ovat vasta alustavia. Vielä parempi olisi mainita näistä aiemmista tutkimuksista, jotka on suoritettu suurella ihmisjoukolla, jolloin niiden luotettavuus on aivan toista luokkaa. Emme vieläkään tiedä syytä koliikkiin, mutta probiootit eivät näytä auttavan sen hoidossa.

---

[1] http://www.laakarilehti.fi/uutinen.html?opcode=show/news_id=14279/type=1

[2] http://www.hs.fi/kotimaa/V%C3%A4it%C3%B6s+Maitohappobakteeri+lyhent%C3%A4%C3%A4+koliikki-itkua/a1389579620077

[3] http://www.aamulehti.fi/Terveys/1194866860779/artikkeli/vaitos+maitohappobakteeri+lyhentaa+koliikki-itkua.html

[4] http://www.ilkka.fi/uutiset/kotimaa/vaitos-maitohappobakteeri-lyhentaa-koliikki-itkua-1.1534555

[5] http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/v%C3%A4it%C3%B6s-maitohappobakteeri-lyhent%C3%A4%C3%A4-koliikki-itkua-1.54281

[6] http://www.savonsanomat.fi/uutiset/kotimaa/vaitos-maitohappobakteeri-lyhentaa-koliikki-itkua/1751217

[7] http://www.iltasanomat.fi/terveys/art-1288641892626.html

[8] http://www.doria.fi/handle/10024/94146

[9] http://www.utu.fi/fi/Ajankohtaista/mediatiedotteet/vaitostiedotteet/Sivut/probiooteista-apua-imevaisten-koliikki-itkuun.aspx

[10] http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/23035863

[11] http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/18595980