tiistai 21. tammikuuta 2014

Koliikki-itkuun maitohappobakteereita, osa II


Kirjoitin jo aikaisemmin Turun yliopistossa suoritetusta väitöskirjatutkimuksesta, jossa probiootteja annettiin vastasyntyneiden koliikin hoitoon [Lyhentääkö maitohappobakteeri koliikki-itkua?]. Tutkimuksen ja uutisoinnin heikkoina kohtina mainitsin, että:

1) Tutkimuksessa oli ainoastaan 30 lasta, puolet kontrolleja ja puolet probiooteilla, mikä on aivan liian pieni määrä johtopäätösten vetämiseksi
2) Tutkimuksessa itkua seurattiin kahdella tavalla: vanhempien päiväkirjaseurannalla ja vanhempien haastatteluilla. Näistä päiväkirjaseurantaa pidetään luotettavampana seurantamenetelmänä, mutta juuri sitä käyttäen probiooteista ei ollut tilastollisesti merkittävää hyötyä koliikin hoidossa. Jos taas itkun määrän mittaus perustui vanhempien haastatteluihin, voitiin probioottien havaita vähentävän itkua aavistuksen plaseboa enemmän (68 % vs. 49 %).
3) Uutisoinnissa epäonnistuttiin mainitsemaan jo tehdyistä suurista tutkimuksista, joihin on osallistunut lähes tuhat lasta, ja joissa probioottien tai prebioottien ei ole havaittu vaikuttavan koliikkiin.

Nyt Ylekin uutisoi tästä samasta uutisesta[1], mutta heidän uutisoinnissaan oli suuria puutteita. Jopa Iltasanomat korosti uutisessaan, että tulokset olivat alustavia, muttei Yle.

”Vastasyntyneiden koliikki-itkun määrää voidaan vähentää merkittävästi probioottien eli maitohappobakteerien avulla.”-Yle

Ylen uutisessa mainittiin tuloksista myös hieman tarkemmin tavalla, joka tunnetaan cherry picking –tapana. Termillä ei taida olla suomennosta, mutta sillä tarkoitetaan tilannetta, jossa henkilö korostaa ainoastaan olettamuksiaan/kantaansa tukevia tuloksia, mutta jättää huomiotta ne todisteet, jotka eivät tue hänen kantaansa.

”Koliikki kehittyy lapsilla jopa jo parin viikon ikäisenä, ja koliikki-itkusta päästään viimeistään kolmen kuukauden iässä. Tutkija Anna Pärtyn tutkimuksessa oli mukana 30 koliikkilasta, joista puolet sai maitohappobakteeria ja puolet lumevalmistetta. Probiootteja ottavassa ryhmässä itkua oli 70 minuuttia, kun taas lumelääkeryhmässä 140 minuuttia.” –Yle

Yhtä hyvin oltaisiin voitu mainita, että päiväkirjahaastatteluiden perusteella itkun määrä väheni probiootteja saaneiden ryhmässä kokonaisuudessaan 122 min/päivä kuukauden aikana, kun taas plasebolla itku väheni vielä enemmän (158 min/päivä). Korostan, että tämä ero ei ollut tilastollisesti merkittävä. Tämä positiivisen datan suosiminen on todellinen ongelma tieteessä. Negatiiviset tulokset eivät ole koskaan yhtä seksikkäitä ja negatiivisissa tuloksissa itseänikin kalvaa aina ajatus, että teinkö kaikki varmasti oikein ja otinko kaikki muuttujat huomioon.

Uutisen oudon kohta oli ehkä sen tiivistelmässä

”Jopa lumevalmistetta saaneiden lasten itku väheni. Tämä kertoo tutkijan mukaan siitä, että tärkein hoito koliikissa on perheiden tukeminen.”-Yle

Tämänlaista johtopäätöstä ei voida vetää tuloksista. Ensinnäkin kuten uutisessakin mainittiin, häviää koliikki itsestään viimeistään kolmen kuukauden iässä. Tällöin siis itku vähenee, annettiin lapsille jotain tai ei. Kyseisissä tutkimuksissa ei ollut kontrolliryhmää, joka ei olisi saanut minkäänlaista hoitoa, ei edes lumelääkettä. Tällöin emme tiedä, kuinka paljon itku olisi vähentynyt ilman minkäänlaista hoitoa.

Ylen uutiset mainitsevat myöhemmin, että probiootteja ei voida tämän väitöskirjan tuloksista huolimatta suositella käytettäväksi koliikin hoitoon.

”Koliikin hoitoon on kokeiltu viime vuosina monia keinoja vauvahieronnasta ja akupunktiosta erilaisiin ruokavalioihin. Mistään ei ole niin paljon näyttöä, että niitä voisi suositella hoitokeinoksi. Ei vielä maitohappobakteereistakaan.”-Yle

Akupunktion huono menestys tuskin yllättää ketään. Mielestäni uutisessa oltaisiin voitu kertoa jo huomattavasti aikaisemmin, että probiootteja ei voida vielä suositella kaikille käytettäväksi. Olisi ollut vielä parempi, jos he olisivat perustelleet, miksi probiootteja ei suositella, koska nyt lukija jää hieman tyhjänpäälle. Tämä perustelu olisi ollut helppoa mainitsemalla esimerkiksi otteita jo julkaistuista tutkimuksista.


Parannettavaa siis löytyy.
 


Tutkija kellarista


[1] http://yle.fi/uutiset/koliikki-itkuun_maitohappobakteereita_-_mutta_myos_perheelle_tukea/7038060

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti