Kuvalähde: Wikipedia |
(EDIT: (14.03.2014) Alkuperäinen teksti perustui ainoastaan uutislähteisiin, joten niistä puuttui oleellinen itse julkaisussa mainittu tieto käytetyistä menetelmistä. Lukekaa siis myös kommentit koskien kärpästen mahdollista sisäsiittoisuutta tai paremminkin sen puutetta.)
Löin päätäni pöytään kun luin Hesarin otsikon [Tutkimus: Uskollisuus tekee kärpäsen pojasta tyhmän mutta tyttärestä fiksun]. Valitettavasti itse julkaisu on maksumuurin takana[1], niin joudun turvautumaan uutislähteiden antiin. Kyseessä näyttäisi olevan tutkimus, jossa on jätetty huomiotta biologian perusilmiöitä, ja vedetty sitten raflaavia uutisotsikoita. Hesari saa tällä kertaa synninpäästön, sillä tutkimuksesta uutisoi samaan sävyyn New York Timesissa yksi maailman tunnetuimmista tieteen yleistajuistajista, Carl Zimmer[2].
Löin päätäni pöytään kun luin Hesarin otsikon [Tutkimus: Uskollisuus tekee kärpäsen pojasta tyhmän mutta tyttärestä fiksun]. Valitettavasti itse julkaisu on maksumuurin takana[1], niin joudun turvautumaan uutislähteiden antiin. Kyseessä näyttäisi olevan tutkimus, jossa on jätetty huomiotta biologian perusilmiöitä, ja vedetty sitten raflaavia uutisotsikoita. Hesari saa tällä kertaa synninpäästön, sillä tutkimuksesta uutisoi samaan sävyyn New York Timesissa yksi maailman tunnetuimmista tieteen yleistajuistajista, Carl Zimmer[2].
Itse
tutkimuksessa tutkijat tekijät kaksi eri kärpäsryhmää. Ensimmäisessä ryhmässä
he antoivat yhden naaraan paritella yhden uroksen kanssa noin 100 sukupolven
ajan. Toisessa ryhmässä viisinaarasta sai paritella viiden uroksen kanssa
myös 100 sukupolven ajan, jolloin kyseessä oli pieni populaatio. Kärpäsen kehitysaika munasta täyskasvuiseksi vie noin
11 päivää kärpäslinjasta ja ympäristön olosuhteista riippuen. Yksittäinen
kärpänen voi minua useita satoja munia elämänsä aikana, minkä takia ne varmaan
voivat olla niin suuri riesa itse kunkin roskiksessa. 100 sukupolven jälkeen
nämä ”yksiavioiset” kärpäset suoriutuivat eri testeistä ”moniavioisia”
heikommin.
Banaanikärpäsiä
on käytetty jo yli 100 vuotta malliorganismina tutkimaan biologisia ja
erityisesti geneettisiä mekanismeja. Mikä tuntuu aina yllättävän ihmisiä on se,
että niillä on hermosto, suolisto, sydän, rasvakudos, lihakset,
immuunipuolustus jne. Toisaalta me polveudumme jostain kaukaisesta eläimestä,
joten miksi ne eivät olisi samanlaisia.
Tämän
tutkimuksen meriittejä ei tarvitse hirveästi arvioida. Tulokset voi selittää
kahdella sanalla ”Indbreeding depression”, josta pelkästään banaanikärpäselle
löytyy PubMed-tietokannasta yli 100 julkaisua[3].
Suomennettuna ”sisäsiittoisuuden taantuma” tai jotain sen suuntaista. Jos
banaanikärpäsiä risteyttää laboratoriossa yksittäin, erityisesti useamman
sukupolven ajan, tulee niille kaikkia omituisuuksia, kuten lyhentynyt elinikä[4]
ja ongelmia parittelussa[5],
joista molemmat tulivat esiin myös tässä tutkimuksessa. Tutkimustulos perustuu
siis siihen, että näiden kärpäsen perimässä on sisäsiittoisuuden takia/ansiosta
useita haitallisia mutaatioita, jotka vaikuttavat niiden elinkelpoisuuteen.
Vaikka tämä periaatteessa johtuu yksiavioisuus/moniavioisuus-kysymyksestä, ei
tämänlainen koe-asetelma vastaa siihen mitenkään, sillä kyseisessä tutkimuksessa verrattiin toisiinsa yksiavioisuutta ja pientä populaatiota.
Jos
tutkijat olisivat oikeasti halunneet vastata kysymykseen, miten yksiavioisuus
eroaa moniavioisuudesta, he olisivat pitäneet putkissa yhtä naarasta ja yhtä
urosta tai puolestaan yhtä naarasta ja kaksi urosta. Voisin kuitenkin lyödä
vetoa, että myös tällöin sisäsiittoisuus olisi niin voimakasta, että kaikki
”tutkimuslöydöt” olisivat johtuneet sisäsiittoisuudesta, eikä näiden kahden ryhmän välillä olisi ollut havaittavia eroja.
Tutkija
kellarista
[1] http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/24573848
[2] http://www.nytimes.com/2014/02/27/science/stupider-with-monogamy.html?_r=2
[3] http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/?term=Inbreeding+depression+and+drosophila
[4] http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/16204222
[5] http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/24413901
Tää menee kyllä ohi maalista: molemmissa käsittelyissä oli 200 kärpäsen populaatio. Erot ei siis mitä todennäköisimmin johdu sisäsiitoksesta.
VastaaPoistaOsu ja uppos.
PoistaSain käsiini tuon alkuperäisen julkaisun ja tuomaz84 näyttäisi olevan oikeassa. Uutisia lukiessani sain mielikuvan siitä, että yksiavioista kärpäspopulaatiota pidettiin 100 sukupolven ajan vakiossa populaatiokoossa (N=2) ja että moniavioista populaatiota pidettiin 100 sukupolven ajan vakiossa populaatiokoossa (N=10). Tällöin yksiavioisissa kärpäsissä tapahtuisi väkisinkin sisäsiittoisuutta.
Todellisuudessa tapahtui seuraavaa. Yksiavioisten kärpästen kohdalla tutkijat valitsivat jokaisessa sukupolvessa sattumanvaraisesti 100 naarasta ja 100 urosta, joista he tekivät 1:1 risteytyksiä. Parittelun jälkeen naaraat yhdistettiin kahteen pulloon (2x 50 kärpästä), jonne munituista jälkeläisistä valittiin jälleen seuraavat 100 sattumanvaraista naarasta ja koirasta uuteen risteytykseen. Moniavioisten kärpästen kohdalla idea oli sama, mutta 1:1 risteytysten sijaan tehtiin 5:5 risteytyksiä.
Koska käytettävä kärpästen populaatio on tällöin 200, on epätodennäköistä, että tulosten aiheuttajana olisi sisäsiittoisuus, jota myös tutkijat kommentoivat julkaisussaan.
Pahoittelut virheestäni
Tutkija kellarista