Perhe Palmberg vaihtaa luomuun

Olet ehkä törmännyt somessa ruotsalaisen kauppaketjun rahoittamaan luomututkimukseen ja siitä tehtyyn videoon ”The Effect of Organic Food”. Tutkimuksessa perhe Palmberg syö ensiksi viikon ei-luomua ja vaihtaa sitten kaiken ruokansa luomuun kahdeksi viikoksi. Tässä yhtiön alkuperäinen raportti. Kaikki perheenjäsenet antoivat virtsanäytteen joka päivä ja niistä määritettiin torjunta-aineiden pitoisuudet.

Haluaisin nostaa esille muutamia huomioita.

A) Tutkimuksessa ei mitattu yhdenkään luomussa sallitun torjunta-aineen pitoisuuksia, kuten spinosadi, pyretriinit tai vaikka luomuviljelyille ruiskutettavan Pseudomonas chlororaphis MA 342 -bakteerien tuottamaa 2,3-deepoxy-2,3-didehydrorhizoxinia (DDR). Tämän viimeisen nimi on jo niin monimutkainen, että on ihme, ettei Safkatutka ole jo kirjoittanut siitä. Luomuun käytettäviä torjunta-aineita löytyy lopputuotteista[1], joten jos näiden yhdisteiden pitoisuudet olisi mitattu, olisivat kuvaajat kovin erilaisia.

B)  Tiedämme jo entuudestaan, että kasvit tuottavat itse satoja eri yhdisteitä, joilla ne yrittävät päästä eroon muista kasveista ja tuholaisista. Kuuluisa Bruce Ames kirjoitti tästä aikoinaan tekstin, jossa hän huomautti, että puolet näistä kasvien luontaisista torjunta-aineista on karsinogeenisiä (syöpää aiheuttavia) jyrsijöillä[2]. Tällä on paljonkin merkitystä, sillä Ames arvioi myös, että keskiverto amerikkalainen syö päivässä noin 1,5 g kasvien omia torjunta-aineita, joka on noin 10 000 kertaa enemmän kun mitä he syövät synteettisiä torjunta-aineita. Pointtina tässä on se, että oli ruuassa pieniä määriä synteettisiä torjunta-aineita tai ei, on niiden määrä joka tapauksessa merkityksetön suhteessa luonnon omiin karsinogeenisiin yhdisteisiin.

C)   Videon kuvaajat olivat uskomattoman harhaanjohtavia, josta lisää alla.

Se, että luomuruokaan siirryttyä virtsasta löytyi vähemmän tai ei lainkaan torjunta-aineita, ei ole kovin yllättävää. Tämänlaisissa asioissa pitää aina muistaa, että nykytekniikalla voidaan havaita uskomattoman pieniä määriä eri yhdisteitä. Oli kyse sitten luomun pyretriineistä, Monsanton round up:sta tai vaan normaalista suolasta niin se on juuri se määrä joka tekee jokaisesta yhdisteestä haitallisen.

Viralliset tahot ovat arvioineet useille kemikaaleille no observed adverse effect level (NOAEL) –arvon, joilla pitoisuuksilla kemikaaleilla ei ole minkäänlaisia vaikutuksia koe-eläimiin tai ihmisiin. Kun NOAEL-arvo jaetaan ns. turvatekijällä 10 (ihmiskokeille) tai 100 (eläinkokeille), saadaan Accetable Daily Intake (ADI) -arvo, joka tarkoittaa kullekin yhdisteelle sellaista päivittäistä saantia, millä ei ole vielä haittavaikutuksia. On sanomattakin selvää, että nämä turvarajat ovat siten todella matalia/herkkiä. Luomulakko-blogissa oli hyvä idea, että tämän luomututkimuksen kuvaajat pitäisi piirtää uudestaan siten, että niissä näkyisi kunkin yhdisteen ADI-arvo. Tulos näkyy alla.

Kuva 1: Tutkimuksessa mitattujen torjunta-aineiden pitoisuudet eri perheenjäsenissä ennen luomuvaiheen aloitusta. A) Klorpyrifossin ADI-arvo on 10 µg/kg/d, B) 2,4-dikloorifenoksietikkahapon ADI-arvo on 50, C) klormekvattikloridin (CCC) ADI-arvo on 40 µg/kg/d, D) propamokarbin ADI-arvo on 290 µg/kg/d, E) etyleenibisditiokarbamaattien hajoamistuotteen ETU:n ADI-arvo on 2 µg/kg/d, F) mepikvattikloridin ADI-arvo on 200 µg/kg/d, G) sypermetreenin ja esfenvaleraatin ADI-arvot ovat 60 ja 20 µg/kg/d (näiden hajoamistuote on 3-PBA), H) iprodionin ADI-arvo on 50 µg/kg/d, mutta useat eri fungisidit tuottavat hajotessaan kyseistä välituotetta.

Palmbergin perheen altistuminen torjunta-aineille oli siis lähes mitätöntä. Tämä on linjassa viranomaisten mittausten kanssa. Esimerkiksi USA:n maatalousministeriön mittausten mukaan 40 % näytteistä ei havaittu lainkaan torjunta-aineita ja ainoastaan 0,23 % näytteistä sisälsi torjunta-aineita yli sallittujen rajojen[3]. Suomessa tulokset ovat samansuuntaisia[4]. Vuonna 2011 suomalaisista tuotteista 70 %:ssa ei havaittu torjunta-aineita. Muista EU-maista peräisin olevissa tuotteissa luku oli 41 % ja EU:n ulkopuolisista maista 43 %. Tuotteista 1,3 % oli määräystenvastaisia, ja näistä yli puolet tuli EU:n ulkopuolelta.

Liitetään tähän lopuksi Eviran raportin kumulatiivinen riskiarviointi.

”Evirassa valmistui vuoden 2011 alussa kumulatiivinen riskinarviointiraportti, jossa arvioitiin sekä aikuisten että lasten altistumista kasvinsuojeluainejäämille. Arviossa otettiin huomioon se, että altistuminen tapahtuu yhtäaikaisesti eri lähteistä. Kasvinsuojeluaineille altistumisessa on tyypillistä, että pienille jäämäpitoisuuksille altistutaan jatkuvasti eri elintarvikkeiden välityksellä koko elämän ajan. Tämän altistuksen arvioitiin olevan suomalaisilla turvallisella tasolla.

Pitkäkestoisen altistuksen lisäksi arviossa otettiin ensimmäisen kerran huomioon myös akuutti altistus, joka kuvaa yhden päivän aikana tapahtuvaa altistumista. Myös akuutti altistus oli pääsääntöisesti turvallisella tasolla, mutta kolmevuotiaiden lasten osalta todettiin, että riski ylittää turvallinen saannin taso on kasvanut, mikäli lapsi syö runsaasti EU:n ulkopuolelta tuotuja tuotteita, kuten esimerkiksi pinaattia, kurkkua, omenaa, salaattia ja papuja. Kolmevuotiaiden altistus oli korkeinta johtuen siitä, että he syövät suhteessa omaan painoonsa enemmän kuin muut tarkastellut ryhmät.

Valitsemalla kotimaisia tai EU-maissa tuotettuja tuotteita voi vähentää riskiä altistua liian korkeille jäämäpitoisuuksille. Tutkimuksen johtopäätöksenä todettiin, että kasvisten merkittävä hyöty terveyden kannalta ei vaarannu kasvinsuojeluaineiden vaikutuksesta. Tutkimuksen perusteella kasvisten käyttöä voi turvallisesti lisätä ja monipuolistaa. Raportti on julkaistu Eviran julkaisusarjassa ”Eviran tutkimuksia 3/2010”.”

On surullista, että kyseinen ruotsalainen kauppaketju käyttää hyväksi ihmisten tietämättömyyttä ja pelkoa myydäkseen omia tuotteitaan. Jos haluat elää terveellisesti, on tärkeää keskittyä välttämään oikeita riskitekijöitä, kuten epäterveellistä ruokaa, liikunnan puutetta, tupakointia ja liiallista aurinkoa. Mikäli haluat välttää torjunta-aineita, voit suosia suomalaisia tai muissa EU-maissa tuotettuja tuotteita. Näiden tuotteiden vaihtaminen luomuun köyhdyttää lähinnä lompsaa, muttei näy mitenkään terveydessäsi. Tärkeintä on kuitenkin se, että saat vaan riittävästi kasviksia, olivat ne sitten perinteisen maatalouden tai luomun tuottamia.

Tutkija kellarista

---

[1] http://www.evira.fi/files/attachments/fi/evira/asiakokonaisuudet/vierasaineet/jaamaraportti_2012_raportti_korjattu3.pdf

[2] http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/2217210

[3] http://www.ams.usda.gov/AMSv1.0/getfile?dDocName=STELPRDC5110007

[4] http://www.evira.fi/portal/fi/tietoa+evirasta/julkaisut/?a=view&productId=351

Luonnollinen ei takaa hyvää

Teppo Mattsonilla oli erittäin hyvä kirjoitus Tiede-lehden blogissa  ”Luonnollinen ei takaa hyvää”.

Ei lisättävää.

Tutkija kellarista

Safkatutka liitää todellisuustutkan alapuolella

Luin taannoin hyvin yleistajuisen kirjan mikroekonomiasta[1] lähinnä siksi etten tiennyt aiheesta entuudestaan juuri mitään. Eräässä kappaleessa kerrottiin, miten pelkoa käytetään hyväksi ihmisten huijaamiseen ja manipuloimiseen. Tuoreet vanhemmat ovat yksi parhaimmista pelolla hallittavista kohteista, sillä totta kai kaikki haluavat parasta lapselleen.

Lapsen kasvatusta vaivaa samanlainen ongelma kuin ruokavalioväittelyitä. Kaikkien ihmisten tulee syödä elääkseen, mutta valitettavan moni uskoo olevansa ravitsemustieteen asiantuntija, koska on joskus syönyt jotain. Näin meillä on myös ylimäärin kasvatuksen asiantuntijoita, joiden ainoa meriitti on se, että he ovat tuottaneet lapsen maailmaan. Ja voi pojat nämä asiantuntijat istuvat vahvasti omissa ideologiapoteroissaan. Jotkut uskovat lapsen nimen määräävän lapsen tulevaisuuden. Toisinaan rintaruokinta on ainut vaihtoehto terveen lapsen kasvattamiseksi, ellei pulloruokinta olekin vastaus. Maksa on ruokana a) myrkyllinen tai b) välttämätön lapsen aivojen kehitykselle. Lapsen pitää nukkua vanhempien vieressä paitsi kun heidän pitää oppia nukkua omillaan. Lapsen itkuun tulee reagoida välittömästi, mutta ei jos halutaan tehdä hänestä itsenäinen. Todellisuudessa näillä valinnoilla on hyvin vähän, jos lainkaan, merkitystä lapsen kehittymiselle.

Safkatutka, itsensä mukaan Suomen ”johtava” ruokamedia, on onnistunut yhdistämään ruokavalioideologiansa ja tuoreiden vanhempien kasvatuspelon blogiksi[2], nettikaupaksi[3] ja valmennuskursseiksi. Hesari uutisoi taannoin kyseisistä valmennuskursseista, joissa kyseenalaistetaan neuvoloiden suositukset[4]. Kyseisen uutisen lukeminen antaa enemmän kuin riittävästi osviittaa siitä, etteivät nämä henkilöt ole perillä perus biologiasta ja kemiasta.

”Jokainen tulija saa käteensä mukillisen kuumaa kaakaota, jonka yhtenä aineosana on parantavaksi kehuttua sientä.” –HS

Parantavaksi kehuttua, eli haluaisimme sienellä olevan taianomaisia voimia, mutta meillä ei ole todisteita näille toiveille.

”He kritisoivat purkkiruokaa vitamiinien vähyydestä. Myöskään se ei miellytä, että ruuasta steriloinnin myötä poistunut C-vitamiini lisätään siihen takaisin jälkikäteen. Heistä synteettiset vitamiinit eivät imeydy yhtä hyvin kuin luonnosta peräisin olevat.” –HS

Alla oleva kuva ”synteettisestä” ja ”luonnollisesta” vitamiinista. Huomaatko eron?

Kuva 1: C-vitamiinin rakennekaava. Lähde: Wikipedia

”He ehdottavat ruokavalion osasiksi myös kevyesti kypsennettyä keltuaista, kylmäpuristettua kookosöljyä ja voita. He perustelevat tämän sillä, että lapsen elimistö on ennen kiinteään ravintoon siirtymistä tottunut käsittelemään rasvaa, koska äidinmaito sisältää sitä paljon.” -HS

Koska itsesi ja lapsesi tankkaaminen kovalla rasvalla sattuu olemaan seksikästä.

Minkälaisia meriittejä näillä henkilöillä sitten on puheidensa takana?

Henkilö 1:

Kampaaja, joka tarjoaa ”ihania kokonaisvaltaisia DETOX-hoitoja, esim. Karrageeni-levällä tehty puhdistus antaa kyytiä antibiootti ja e-pilleri jäämille ja kosteuttaa hiuksia siinä samalla.”[5]. Hän on myös käynyt nettikurssin amerikkalaisessa Institute for integrative nutrition –laitoksessa. Kyseinen instituutio on erittäin kyseenalainen sisällöltään ja se ei ole Yhdysvaltain opetusministeriön kreditoima laitos[6]. Kuten Cornell yliopiston ravitsemustieteiden emeritusprofessori kommentoi:  ”On the basis of the information that I had at the time, there is no way that this course should receive professional recognition in the teaching of the relationship of diet, nutrition and health. The fact that the students are led to believe that they are credentialed in this subject is a disgrace.”

Henkilö 2:

Politiikkaan pyrkivä lumilautailija, joka on perustanut mobiilipalveluja/oheistuotteita tarjoavia yrityksiä[7]. Hän on myös luulee, ettei luomutuotannossa käytetä torjunta-aineita[8] ja pelkää E-koodillisia yhdisteitä[9].

Henkilö 3:

Ekonomi, joka tarjoaa meditaatiopalveluita[10]

Henkilö 4:

Liiketaloutta Jyväskylän AMK:ssa opiskellut henkilö, joka pitää ”villistä” ruuasta.[11]

Selvästikään yksikään heistä ei ole missään järkevässä mielessä pätevä antamaan ravitsemuksellisia neuvoja aikuisille saatikka lapsille. En usko, että yksikään näistä henkilöistä osallistuu safkatutkan toimintaan epärehellisyydestä, sillä he näyttävät oikeasti uskovan sanomaansa. Kyseessä on ennemminkin tilanne, jossa luonnontieteitä opiskelemattomat ovat saaneet pienen maistiaisen tieteeseen. Heidän taustatietonsa ovat kuitenkin vielä riittämättömiä siihen, että he kykenisivät erottamaan faktat eri ”asiantuntijoiden” mielipiteistä. Tämä muistuttaa itseäni yliopiston ensimmäisen aineenvaihdunnan kurssin jälkeen, kun luulin tietäväni kaiken tiedettävän aiheesta, vaikka en todellisuudessa ollut kuin raapaissut pintaa.

Tällä hetkellä Safkatutkan levittämä tieto perustuu mututuntumaan. On surullista, että Hesari kirjoittelee tämänlaisia juttuja ja antaa samalla tälle ryhmälle pätevyyden leiman, joka ei sille kuulu.

Tutkija kellarista

---

[1] http://en.wikipedia.org/wiki/Freakonomics

[2] http://safkatutka.fi/

[3] https://holvi.com/shop/C1xnMs/

[4] http://www.hs.fi/ruoka/a1305909595195

[5] http://sanoistaekoihin.blogspot.de/2012/08/olen-valmis.html

[6] http://www.credentialwatch.org/reports/iin.shtml

[7] https://www.facebook.com/fredu.sirvio/info?tab=page_info

[8] http://www.city.fi/blogit/fredusirvio/voisota+syttyi+kun+espoolaisaidit+vaativat+laatua+lasten+lautasille/128824

[9] http://safkatutka.fi/lasten_kouluruokailu_kuohuttaa/

[10] http://www.emmasandi.com/about-me/

[11] http://www.pessipeura.com/

Eurovaalikone 2014

Kokeilin tässä sekä Helsingin Sanomien että Ylen vaalikoneita. Jotenkin hesarin vaalikone ehdottaa itselleni enemmän ehdokkaita, joita voisin uskovani äänestävän. Täytyy vielä miettiä, sillä ainakaan vielä yksikään ehdokas ei ollut ylitse muiden. Halusin kuitenkin kiinnittää huomionne hesarin vaalikoneen kysymykseen 13: Geenimuunneltuja ruokakasveja pitäisi saada kasvattaa EU:ssa nykyistä vapaammin.

Euroopassa on todennäköisesti maailman kovimmat asetukset geenimuunnelluille tuotteille. Mikä tahansa ruoka, joka sisältää yli 0,9 % jotain sallittua GMO-tuotettta, tulee merkitä selvästi GMO:ta sisältäväksi tuotteeksi[1]. Meillä on myös nollatoleranssi tuotteille, jotka sisältävät hyväksymätöntä GMO-tuotetta. EU:ssa näyttäisi tällä hetkellä olevan 48 hyväksyttyä GMO-tuotetta[2], joista kuitenkin ainoastaan kahta saa viljellä, yhtä viljellään ja sitäkin vain muutamassa maassa[3].

Keräsin kokoon suurimpien puolueiden mielipiteet koskien kysymystä 13 (Kuva 1). Vihreät ja vasemmistoliitto näyttäisi vastustavan säätelyn lieventämistä voimakkaimmin verrattuna esimerkiksi kokoomukseen tai keskustaan. Ainoastaan muutamat yksittäiset henkilöt olivat säätelyn helpottamisen kannalla.

Kuva 1: Suurimpien puolueiden vastaukset Helsingin sanomien vaalikoneen kysymykseen 13.

Tämän vaalikoneen parasta/pahinta antia ovat kuitenkin henkilöiden kirjalliset vastaukset eri kysymyksiin. Vastaajat kommentoivat lähes poikkeuksetta kolmea asiaa (Kuva 2). Näitä olivat GMO-merkinnät tuotteissa, geenimuunneltujen tuotteiden turvallisuus sekä taloudelliset näkökulmat viitaten useimmiten suurten yhtiöiden valta-asemaan.

Kuva 2: Vaalikoneen kysymykseen kirjallisesti vastanneiden ehdokkaiden esille tuomat kysymykset koskien geenimuunneltuja tuotteita.

En ehkä ole aivan perillä siitä miksi GMO-merkinnät ovat näin suuri ongelma. Yhdysvalloissa on yritetty ajaa läpi lakia, jossa GMO-tuotteita ei tarvitsisi merkitä mitenkään erityisellä tavalla. En kuitenkaan ole tietoinen siitä, että samanlaista yritettäisiin Euroopassa. Joku tietävämpi voi kommentoida asiaa alle.

Tämä usean poliitikon esille nostama taloudellinen näkökulma tiivistyy Anne Blandin (Vihr.) kommentissa

”Maailman geenimuunneltu tuotanto on erittäin keskittynyttä muutamalle ylikansalliselle yhtiölle, joiden toiminta on epäeettistä aiheuttaen suuria sosiaalisia ja ekologisia ongelmia”

tai Ilmari Pokelan (Kesk.) kommentissa

”Minua ei huvita ruveta jenkki kapitalistin koekaniiniksi.”

Kunpa näille henkilöille voisi esittää lisäkysymyksiä. Vuosikymmenten kehitystyöstä huolimatta ainoastaan kahta geenimuunneltua kasvia saa viljellä EU:ssa. Esimerkiksi tämä uusin geenimuunneltu maissi on pyörinyt byrokratian koneiston rattaissa ja lukuisia vuosia. Tällöin voidaan kysyä, kenellä muulla kun suurilla ylikansallisilla yhtiöillä on resursseja saada geenimuunneltuja tuotteita markkinoille? Yhdelläkään perheyritykselle ei tule olemaan teknologiaa geenimuunneltujen kasvien tekemiseen tai resursseja niiden turvallisuuden osoittamiseen ja vielä byrokratian taistelemiseen. Kaiken lisäksi enemmistö näistä politiikoista haluaa vielä lisää säännöstelyä. Yhtä hyvin he voisivat vain tunnustaa, että he eivät halua geenimuunneltuja kasveja Eurooppaan.

Turvallisuuskysymyksessä anti-GMO –järjestöt ovat olleet melko onnistuneita, sillä useat poliitikot ovat hyvin epäileväisiä geenimuuntelua kohtaan. Useiden kommentit ovat varsin järkeviä, mutta jotkut ovat kuin suoraan anti-GMO-pamfletista. Jälkimmäisestä esimerkkinä Siru Kauppinen (Vihr.):

”Jotkin gm-lajikkeet tuhoavat mm. pölyttäviä hyönteisiä, ja esimerkiksi gm-maissin on todettu aiheuttavan munuais- ja maksavaurioita. Torjunta-aineille vastustuskykyiset gm-kasvit lisäävät myrkkyjen käyttämistä.” [Kellaritutkija: Ei muuten pidä paikkansa]

ja Eila Aarnos (Vas.)

”Vastustan geenimuuntelua. Olen lukenut tieteiskirjallisuudesta, miten ihmisiä kloonataan ja ohjelmoidaan heidän geeniperimäänsä.”

Jotta ette aivan masentuisi ehdokkaisiimme niin mainitaan myös muutamia järkeviä mielipiteitä. Tässä mm. Timo Harakan (SDP) kommentti

”On tärkeä huomata, että geenimuunneltujen ruoka- ja rehukasvien (GMO) vaaroja ei ole tieteellisesti osoitettu, vaikka suomalaiset kuluttajat niitä vastustavat.”

ja Mitro Repo (SDP)

”Geenimuunnellut ruokakasvit eivät välttämättä ole mörkö - muuntelu voi esimerkiksi parantaa kasvien kylmäkestoa. Maailman väestön määrän odotetaan kasvavan seitsemästä yhdeksään miljardiin vuoteen 2050 mennessä ja tämä edellyttää FAO:n mukaan vähintään 70 % lisäystä maailman maataloustuotantoon. Ymmärrän täysin keskusteluun liittyvän eettisen näkökulman.”

Varovaisuusperiaatteen noudattaminen on hyvä tapa, mutta silläkin on rajansa. Useat kansalliset ja kansainväliset paneelit ovat tulleet siihen lopputulokseen, että geenimuuntelulla tuotettu ruoka on yhtä turvallista kun perinteinen ruokakin ja että ruuan taudinaiheuttajat ovat huomattavasti suurempi riski ihmisten terveydelle[4]. Ongelmahan on siinä, että yksikään tutkimus ei pysty aukottomasti todistamaan, että geenimuuntelu olisi turvallista. Kyseenalaistajat voivat aina esittää lisävaatimuksia, että geenimuunneltua tuotetta ei ole testattu molemmilla sukupuolilla, jokaisessa ikäryhmässä, jokaista tautia sairastavalla, tiettyjä lääkkeitä käyttävillä, tietyssä maanosassa asuvilla jne.

Geenimuuntelu menetelmänä on turvallinen, mutta sillä tehtyjen muutosten vaikutuksia tulee tutkia aina tapauskohtaisesti. Esimerkiksi meillä ei ole syytä uskoa, että kultainen riisi voisi olla vaarallinen. Toisaalta Bt-toksiinia tuottavat kasvit voivat olla myrkyllisiä ei ainoastaan tuholaisille vaan myös hyödyllisille hyönteisille. Voidaan tietenkin kysyä, miksi luomuviljelyssä kasveille saa ruiskuttaa samaa myrkkyä tuottavaa bakteeria[5] ilman yleistä vastustusta.

Yksittäisten poliitikkojen kirjoituksissa myös väitettiin, että geenimuuntelu vähentää luonnon monimuotoisuutta, mikä tietenkin on riittävä syy myös perinteisen maanviljelyn lopettamiselle. Arto Ojala (Kok.) korosti olevansa ”aidon ruuan kannattaja”, mitä ikinä sillä tarkoittaakaan. Nils Torvalds (RKP) näyttää suhtautuvan geenimuunteluun uskonnonomaisesti ”Olemme taistelleet tätä vastaan ja tulemme vastedeskin vastustamaan sitä.”. Muutama ehdokas puhui myös luomutuotannon puolesta, minkä arvostus omissa silmissäni laskee päivä päivältä (kiitos Luomulakko-blogin[6]). Näihin kuului myös inhosuosikkini Heidi Hautala (Vihr.), joka on tunnettu tuestaan eri uskomushoidoille[7]. Kiitos tämänlaisten meppien luomutuotannon eläimiä hoidetaan kidutetaan tulevaisuudessakin homeopaattisilla tuotteilla[8].

Ehdokkaat herättävä varmasti tunteita itse kussakin, jos se ei jo käynyt edeltävästä osiosta ilmi. Muistakaa silti äänestää, sillä vaikka kukaan ehdokas ei olisi täydellinen, voidaan äänelläsi silti estää tiettyjen puolueiden vaikutusvallan leviäminen Eurooppaan.

Tutkija kellarista

---

[1] http://fi.wikipedia.org/wiki/GMO-lains%C3%A4%C3%A4d%C3%A4nt%C3%B6

[2] http://ec.europa.eu/food/dyna/gm_register/index_en.cfm

[3] http://blogs.nature.com/news/2014/02/eu-members-protest-proposed-gm-crop-approval.html

[4] http://www.nature.com/nbt/journal/v31/n9/full/nbt.2686.html

[5] http://kasvinsuojelu.berner.fi/tuotteet/tuholaisten-torjunta/turex-50-wp

[6] http://luomulakko.blogspot.fi/

[7] http://www.heidihautala.fi/1998/09/the-status-of-complementary-medicine-in-the-european-union/

[8] http://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/PDF/?uri=OJ:JOL_2014_106_R_0004&from=EN