Varmaan yksikään uutislähde ei
jättänyt uutisoimatta, kuinka maitohappobakteerit saattavat lyhentää
koliikki-itkua[1],[2],[3],[4],[5],[6],[7].
Kyseessä oli varsin tuore tutkimus osana Turun yliopistossa suoritettavaa
väitöskirjaa[8].
Tutkijan mukaan[9]
”Tutkimuslöydökset ovat vasta alustavia.
Tutkimukseni kuitenkin osoitti ensimmäisen kerran juuri tämän
maitohappobakteerikannan vähentävän koliikki-itkua. Toistaiseksi on kuitenkin
liian aikaista suositella maitohappobakteerien rutiininomaista käyttöä koliikin
hoidoksi, Turun yliopistossa lastentautiopista väittelevä Anna Pärtty arvioi.”
Kuva: Vauva, mallia itkevä. Kuvalähde Wikipedia.
Kyseessä oli 30 vastasyntyneelle
suoritettu pienimuotoinen koe, jossa 15 lapselle annettiin Lactobacillus
rhamnosus GG –probioottia ja 15:sta lumelääkettä. Lasten itkua seurattiin sekä alan
standardoidulla päiväkirjalla että haastatteluilla. Kyseessä on siis hyvin
pienen pieni tutkimus. Oma peukalosääntöni on, että alle 50 henkilön
tutkimuksista ei voi tehdä juuri minkäänlaisia johtopäätöksiä, koska tulokset
voivat olla sattumalta suuntaan taikka toiseen. Tämän takia kyseinen tutkijakin
luultavasti korosti sitä, että tulokset ovat alustavia. Tästä huolimatta tuloksista
tehdyt johtopäätökset ovat hyvin outoja.
Jos lasten itkua seurattiin ja
mitattiin päiväkirjoilla, probiootteja saaneiden itku väheni tutkimuksen aikana
41 % ja lumelääkettä saaneiden lasten itku väheni 48 %. Tämä ero ei ollut tilastollisesti
merkittävä. Jos itkua mitattiin puolestaan vanhempien haastatteluilla, probiootteja
saaneiden itku väheni tutkimuksen aikana 68 % ja lumelääkettä saaneiden lasten
itku väheni 49 %. Ainoastaan haastatteluilla saatu ero oli tilastollisesti
merkittävä.
Väitöskirjassa mainittiin mahdollisista
jatkotutkimuksista. Siinä todettiin, että päiväkirja on objektiivisempi tapa
mitata itkua, sillä haastatteluihin vaikuttaa vanhempien subjektiivisuus. Sitten seuraakin hieman outo
johtopäätös:
“The diary was
assumed to give more objective data, while the interview may be affected by
parents’ subjective experience of infant crying, reflecting the relevance of
crying to the parents. The inclusion of this perspective opens up a new aspect
in addition to diary data. According to the results of the study the parental
perception is not only reliable, but also clinically more significant; it is, after
all, the parents’ perception of colic which leads to referrals to
professionals.”
Jostain syystä, jota en aivan
ymmärtänyt, tutkijan mielestä tämä virhelähteille alttiimpi
haastatteluperusteinen itkun seuranta on luotettavampi tietolähde verrattuna alan
standardoituun päiväkirja-menetelmään. Toivon syvästi, ettei tämä johtunut
siitä, että ainoastaan vanhempien haastattelulla saatu tulos oli
tilastollisesti merkittävä.
On sääli, ettei uutisissa koskaan
mainita muita samanlaisia tutkimuksia, jotka voisivat pistää uudet
tutkimustulokset jonkinlaiseen kontekstiin. Esimerkiksi suuren kokoomatutkimuksen
perusteella prebiooteista (1563 lasta), probiooteista (933 lasta) tai
synbiooteista (475 lasta) ei ole apua koliikkiin[10].
On siis hyvin epätodennäköistä, että näin pienissä tutkimuksissa havaittaisiin
jonkinlaisia vaikutuksia. Voi tietenkin olla, että jollain uudella tutkimattomalla
probiootilla voi olla positiivisia vaikutuksia. Kuten ensimmäisestä
lainauksesta kävi ilmi, käytettiin tässä tutkimuksessa ensimmäistä kertaa Lactobacillus
rhamnosus GG –bakteereja. Tämä on osittain oikein, sillä tällä bakteerilla on
tehty tutkimuksia ennenkin, tosin yhdistettynä muihin bakteereihin[11]. Tässäkään
tutkimuksessa, jossa oli mukana vakuuttavat 925 lasta, probiooteilla ei ollut
vaikutusta koliikkiin.
Jokaisessa uutisessa mainittiin,
että tutkimustulokset ovat vasta alustavia. Vielä parempi olisi mainita näistä
aiemmista tutkimuksista, jotka on suoritettu suurella ihmisjoukolla, jolloin
niiden luotettavuus on aivan toista luokkaa. Emme vieläkään tiedä syytä
koliikkiin, mutta probiootit eivät näytä auttavan sen hoidossa.
[1]
http://www.laakarilehti.fi/uutinen.html?opcode=show/news_id=14279/type=1
[2]
http://www.hs.fi/kotimaa/V%C3%A4it%C3%B6s+Maitohappobakteeri+lyhent%C3%A4%C3%A4+koliikki-itkua/a1389579620077
[3]
http://www.aamulehti.fi/Terveys/1194866860779/artikkeli/vaitos+maitohappobakteeri+lyhentaa+koliikki-itkua.html
[4]
http://www.ilkka.fi/uutiset/kotimaa/vaitos-maitohappobakteeri-lyhentaa-koliikki-itkua-1.1534555
[5]
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/v%C3%A4it%C3%B6s-maitohappobakteeri-lyhent%C3%A4%C3%A4-koliikki-itkua-1.54281
[6]
http://www.savonsanomat.fi/uutiset/kotimaa/vaitos-maitohappobakteeri-lyhentaa-koliikki-itkua/1751217
[7]
http://www.iltasanomat.fi/terveys/art-1288641892626.html
[8]
http://www.doria.fi/handle/10024/94146
[9] http://www.utu.fi/fi/Ajankohtaista/mediatiedotteet/vaitostiedotteet/Sivut/probiooteista-apua-imevaisten-koliikki-itkuun.aspx
[10] http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/23035863
[11] http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/18595980
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti