Parempaa palkkaa kansanedustajille?

Kansanedustaja Sampsa Katajan (kok) mielestä poliitikkojen palkka (max. 8000€/kk) ei ole riittävä houkuttelemaan hänen kaltaisiaan asiantuntijoita eduskuntaan[1].

"En valita omasta palkastani, mutta jos eduskuntaan halutaan elinkeinoelämän ja akateemisen maailman parhaat ihmiset, ei palkka houkuta heitä. He menettäisivät rahaa siirtymällä eduskuntaan" –Ilta-sanomat

Koska uutisessa ei erikseen asiasta mainittu, voinemme olettaa hänen olleen tällä kertaa selvin päin.

No vitsit sikseen. Ilmeisesti Katajalla(kaan) ei ole käsitystä siitä, miten tutkimusmaailma pyörii. Kirjoitin vähän aikaa sitten tätä aihetta sivuten ”Tieteen roskalehdet” -tekstissä. Tutkimusmaailmasta ei ole mahdollista hypätä hetkeksi pois yritysmaailmaan tai politiikkaan. Tutkimusryhmän pyörittäminen on kuin yksityisyrittämistä. Haet jatkuvasti rahoitusta eri lähteistä, työllistät useita henkilöitä, matkustat konferensseissa pysyäksesi tieteen kärjessä ja pyrit julkaisemaan nopeasti/paljon/laadukkaasti, jotta saisit hakea lisää tutkimusrahoitusta. Jos lähdet pois, et tule saamaan enää lisärahoitusta tutkimukseen, koska et ole hetkeen julkaissut mitään. Loppu

Toinen asia mikä aavistuksen ärsytti tässä uutisessa oli tuo palkka. Jos Hesarin mukaan vain 70 000 suomalaista tienaa yli 8000€/kk, niin onko se todellakin liian vähän kansanedustajalle. Jos käytämme tätä samaa Katajan logiikkaa, niin kansanedustajan palkkaa pitäisi nostaa niin paljon, että se olisi Suomen suurin palkka. Vain siten voisimme saada kaikista parhaimmat asiantuntijat eduskuntaan. Voidaan myös ajatella, että poliitikkojen etuudet, kuten ilmainen taksi, eivät ole riittäviä houkuttelemaan elinkeinoelämän asiantuntijoita. Ehkä voisimme siis järjestää kansanedustajille parin miljoonan eläkebonukset? Tutkijoille voisi puolestaan myöntää muutama satatuhatta ekstraa bonuksena tutkimusryhmän pyörittämisen jatkamiseksi. Voisiko ratkaisu sittenkin olla toisessa ääripäässä. Koko Suomi voisi säästää jos eduskuntatyöstä tehtäisiinkin matalapalkkainen kutsumusammatti. Silloin saisimme vain sellaisia ihmisiä eduskuntaan, jotka oikeasti haluavat vaikuttaa. Onko totuus jompikumpi näistä ääripäistä vai jotain siitä väliltä? Oli totuus mikä tahansa, pitää sille olla parempia perusteluita kun mitä Katajalla on nyt tarjota.

Katajan logiikassa ongelmana on myöskin se, että onko meillä mitään syytä olettaa, että elinkeinoelämän tai akateemisen maailman parhaat olisivat hyviä poliitikkoja? Epäilen, sillä kuten Katajakin aikaisemmin sanoi:

” Kyllä se on tullut todistetuksi, että olen selvästi parempi asianajaja kuin poliitikko”[2]- Yle

Hyvän poliitikon määritelmiä on varmasti yhtä monta kuin on äänestäjiäkin. Itselleni hyvästä poliitikosta tulee aina mieleen brasilialainen pelle. Francisco Everardo Oliveira tai pellenimeltään Tiririca oli ehdolla Brasilian vaaleissa vuonna 2010. Hän käytti vaaleissa kuolemattomia iskulauseita, kuten

”It can't get any worse if you vote for me”[3]

“Do you know what the MPs [Member of Parliament] do? I don’t know either. Vote for me, and I’ll find out.”[4]

“If elected I promise I will help all Brazilian families... especially mine"[5]

Hän sai vaaleissa huikeat 1,3 miljoonaa ääntä. Enemmän kuin kukaan muu. Hänen hyväksymistään parlamenttiin hidasti se, että kuten 20 % brasilialaisista, myös hän oli lukutaidoton. Lopulta hänen onnistui kuitenkin läpäistä testi ja voi miten hän loistikaan ammatissaan! Jo ensimmäisenä päivänään hän sai palkankorotuksen muiden edustajien kanssa, koska kongressi oli sopinut miehekkäästä 60 % palkankorotuksista (Suomen muutaman prosentin korotukset tuntuvat tähän verrattuna aika nysväilyltä). Sihteereikseen hän palkkasi tietysti kaksi koomikkoa[6]. Koko vaalikautena hän oli yksi niistä yhdeksästä poliitikosta 513:sta, jotka olivat mukana jokaisessa äänestyksessä[7] ja hän olikin mukana ”vuoden kansanedustaja” –finalisteissa.

Valitettavasti pellenkin huumorilla on rajansa ja hän aikoo lopettaa politiikan, sillä

”You pass whole days here doing nothing, just waiting to vote on something while people argue and argue”[8]

“What does a congressman do? He works a lot and produces little. That’s the reality.”

ja

“You can't get anything done in here," he says. "Nothing gets done. I'll get more done as a clown”[9]

Asiasta enemmän kiinnostuneille Tiriricasta löytyy myös Reutersin syväluotaavampi teksti[10].

Mitä voimme oppia tästä? Tuleeko hyvän poliitikon olla korkeasti koulutettu? Onko nykyinen systeemi kuristunut omiin koukeroihinsa, jos ihmiset saavat enemmän aikaan pellenä? Ehkä seuraavissa Suomen eduskuntavaaleissa protestipuolueen äänestämisen sijaan ihmiset voisivat äänestää eduskuntaan pellen?

Tuli juuri hirveä Déjá vu.

Tutkija kellarista

---

[1] http://www.hs.fi/politiikka/a1423716869673

[2] http://yle.fi/uutiset/hs_sampsa_kataja_jattaa_politiikan/7353938

[3] http://www.telegraph.co.uk/news/worldnews/southamerica/brazil/8031623/Clown-close-to-winning-a-seat-in-Brazil-parliament.html

[4] http://news.am/eng/news/232550.html

[5] http://en.wikipedia.org/wiki/Tiririca

[6] http://www.telegraph.co.uk/news/worldnews/southamerica/brazil/8423012/Brazilian-parliament-clown-employs-comedians-as-secretaries.html

[7] http://www.ft.com/cms/s/0/d6ca2c64-7f79-11e2-8d96-00144feabdc0.html#axzz3RfKnC11B

[8] http://www.ft.com/cms/s/0/d6ca2c64-7f79-11e2-8d96-00144feabdc0.html#axzz3RfKnC11B

[9] http://articles.latimes.com/2013/mar/28/world/la-fg-brazil-political-clown-20130329

[10] http://www.reuters.com/article/2013/01/21/us-reutersmagazine-davos-legislator-clow-idUSBRE90K0F620130121

Yritysmaailma ymmärtää vain helppoja lukuja

Tämä päivitys liittyy pari päivää vanhaan "Kuopataanko yliopisto instituutiona" kirjoitukseeni. Yle uutisoi, kun Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jorma Turunen avasi sanaisen arkkunsa[1].

”Etujärjestö otti kuitenkin rohkeasti kantaa julkisten palvelujen karsimiseeen ja toimintojen tehostamiseen. Teknologiateollisuus karsisi yliopistojen määrää kovalla kädellä. – Suomen kokoisella Tanskalla on seitsemän yliopistoa. Meillä on neljätoista, joten ainakin joku naapurimaista on pystynyt tämän tekemään, Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jorma Turunen sanoo.” –Yle

Ottipa rohkeasti kantaa. En tiedä mitä näille henkilöille opetetaan, mutta joko A) heidän ajattelunsa on lapsen tasolla tai B) oma ajatteluni on lapsen tasolla. Jos yliopistojen määrä valtiossa korreloi suoraan niiden laadun kanssa, niin eikö meillä pitäisi olla Suomessa vain yksi yliopisto? Siinäpä vasta olisi huippututkimusta!

Vai olisiko kuitenkin, ettei yliopistojen määrä tai yksikköjen koko kerro mitään niiden laadusta tai tehosta?

Yhdysvalloissa on 4599 paikallista yliopistoa tai collegea[2]. Tämä tarkoittaa, että jokaista instituutiota kohti valtiossa on asukkaita on noin 70 000. En tiedä mitä instituutioita Turunen laskee yliopistoiksi, sillä hän laski niitä olevan Suomessa vain 14. Maailman ehkä luotettavimman lähteen eli Wikipedian mukaan Suomessa on 27 ammattikorkeakoulua ja 21 yliopistoa (10 monitieteellistä yliopistoa, 3 teknillistä korkeakoulua, 3 kauppakorkeakoulua, 4 taidekorkeakoulua ja maanpuolustuskorkeakoulu)[3]. Meillä on jokaista instituutiota kohti 115 000 asukasta! Jos jotain, niin meidänhän tulisi tuplata korkeakoulujemme määrä, vai onko Turunen sitä mieltä, että Yhdysvallat on Suomea jäljessä tieteessä?

”Etujärjestön mukaan uudet huippuyksiköt palvelisivat paitsi elinkeinoelämää myös tutkimusta ja sivistystä paremmin kuin nykyinen yliopistojen maakuntamalli.” –Yle

Yliopistojen ei tule suoraan palvella elinkeinoelämää. Jos kaupallisia innovaatiota syntyy, niin hieno homma, mutta se ei saa olla tutkimuksen itseisarvo. Muuten nämä instituutiot eivät ole enää yliopistoja, vaan yritysmaailman R&D-osaston jatkeita.

Tutkija kellarista

---

[1] http://yle.fi/uutiset/teknologiateollisuus_puolet_yliopistoista_voitaisiin_sulkea/7779623

[2] http://en.wikipedia.org/wiki/Higher_education_in_the_United_States

[3] http://fi.wikipedia.org/wiki/Korkeakoulu

Lopettamisen sietämätön vaikeus

Lopettaminen.

Se on vaikeaa. Kuuntelin taannoin Freakonomics podcastin jakson ”The Upside of Quitting”. Ehkä sinulla tulee ensimmäiseksi mieleen tupakoinnin tai makeisten syömisen lopettaminen, mutta en tarkoita sen kaltaista lopettamista, vaan jotain paljon suurempaa. Kun olet investoinut johonkin asiaan huomattavan määrän aikaa ja rahaa, niistä on erittäin vaikeaa päästää irti, vaikka lopettaminen olisi kuinka hyödyllistä tulevaisuutesi kannalta. Tämänlaisia asioita ovat mm. uskonnon vaihto tai siitä luopuminen tai uuteen ammattiin kouluttautuminen. Ihailen aina niitä entisiä opiskelutovereitani, jotka ovat todettuaan alan työntilanteen olevan vähintään surkea uskaltaneet lähteä kouluttautumaan uuteen ammattiin. En usko, että itselläni olisi koskaan rohkeutta moiseen, koska olen investoinut jo niin paljon omaan uraani. Mieluummin vaikka muutan työn perässä ulkomaille.

Tänään lopettaminen tuli jälleen mieleeni lukiessani Hesarin talousosiota, jossa puhuttiin siitä, pitäisikö Kreikan rahatalouden letkut vetää irti[1]. Tässä tulee jälleen ilmi tuo lopettamisen vaikeus. On totta, että Kreikan ei olisi pitänyt koskaan liittyä rahaunioniin ja nyt olemmekin pumpanneet sinne miljardeja ja taas miljardeja. Tosiasia on, että tulemme tuskin koskaan näkemään noita rahoja, joten olisiko parempi, että ottaisimme tähän mennessä tuotetut tappiot hammasta purren omalle kontollemme ja antaisimme Kreikan vaan mennä. Tämä ainakin estäisi rahansiirrot tulevaisuudessa, sillä ei ole mitään näyttöä siitä, että ne tulisivat muutoin koskaan loppumaan.

Lopettaminen on myös elintärkeää tutkijoille. Väitän, että parhaita tutkijoita ovat ne, jotka osaavat luovuttaa ajoissa. Yleensä kukin tutkija työskentelee usean projektin parissa, koska emme voi koskaan ennalta tietää, mikä niistä tulee kantamaan hedelmää. Kuten Nobel-voittaja Peter Agre toteaa, on olemassa loputon määrä negatiivia kokeita, joita voit suorittaa.

Itselläni ei ole (vielä) tätä taitoa. Haluan aina jatkaa kaikkia projektejani, olivat ne sitten kuinka riskipitoisia tai huonolla näkymillä varustettuja. Jossain kohtaa pitäisi vaan oppia tunnustamaan, että panokseni tieteelle tulee olemaan paljon suurempi, jos en enää hukkaisi aikaani projektiin X. Pitäisi vaan jostain saada sekä vainu että uskallus lopettamiseen.

Uskalla lopettaa.

Tutkija kellarista

---

[1] http://www.hs.fi/talous/a1422680204960

Kuopataanko yliopisto instituutiona?

Hesarissa uutisoitiin tänään, miten seitsemän aivosolua oli kohdannut ministeriössä[1].

Mikäli nämä ministerit saavat aivoituksensa läpi, niin voidaan varmaan yhdessä tuumin lopettaa teeskentely ja samalla sanan "yliopisto" käyttö. Todellisuudessa haluamme luoda maksullisia vaillinaisilla opetusresursseilla ja rahoituksella varustettuja byrokraattisia patenttitehtaita, jotka tuottavat homogeenistä tappivanukkaan kaltaista aivomassaa yritysmaailman käyttöön. Tietenkin laitosten työntekijöille, jotka tunnetaan myös nimellä tutkija/opettaja/asiantuntija/kirjanpitäjä/johtaja/kerjääjä/lippulappustelija, luodaan tenure-track -urapolku, joka on lontoosta suomeksi käännettynä "tyhjä arpa", mutta hei, ainakin ollaan niin kansainvälistä että.

Tämä toiminta on kestänyt näinkin kauan, koska laitoksissa työskentely on ollut ns. kutsumusammatti, jossa ihmiset tekevät juuri tätä työtä huonoista olosuhteista riippumatta, koska he rakastavat sitä. Veikkaukseni on, että kohta tämä kamelinselkä katkeaa ja rupeamme näkemään aivovuotoja ulkomaille, jossa vielä on olemassa oikeita länsimaisia yliopistoja. Laitoksia, jossa tutkijoita kohdellaan ihmisinä ja jossa he eivät ole bisnesmaailman talutusnuorassa.

Ja nyt ihan aikusten oikeesti. Eikö toi lukukausimaksu rupea olemaan jo melkoinen whac-a-mole -tarina?

Avautuen

Tutkija kellarista

---

[1] http://www.hs.fi/kotimaa/a1422510863153