Tämä ei juuri liity
luonnontieteisiin, mutta halusin nostaa sen esille muista syistä.
Kansalaisaloite pakkoruotsin poistamiseksi lähtee eduskuntaan, sillä aloite sai
hulppeat 62 000 kannattajaa[1],[2].
Itselläni ei ole vahvaa kantaa asian puolesta taikka vastaan. Silmiini pisti
kuitenkin kyseisen kansalaisaloitteen käyttämät perustelut pakkoruotsin
poistamiseksi. Siitä löytyy runsaasti väitteitä, joissa ei ole perää, jos lukee
vaikka Euroopan komission raportin kielten opetuksesta Euroopassa[3].
”Suomessa kielivaatimukset ovat maailman
tiukimmat”
Riippuu siitä miten
kielivaatimukset määritellään. Voimme verrata itseämme esimerkiksi
Luxemburgiin, jossa ensimmäisen vieraan kielen opettelu alkaa 6-vuotiaana ja
toisen vieraan kielen opettelu 7-vuotiaana. Belgiassa vieraan kielen opetus
alkaa 3 vuoden iässä. Riippuen koulutusreitistä, Luxemburgissa, Islannissa ja
Lichesteinissa nuorten pitää opiskella jopa neljä eri kieltä.
”Jokaisen ammattiin opiskelevan on
opiskeltava ja osattava vähintään kahta itselle vierasta kieltä ja
asiantuntija-ammateissa toimivilta odotetaan lisäksi kolmannen vieraan kielen
osaamista. Tämä johtuu siitä, että koulutusjärjestelmässämme jokaisen
suomenkielisen on opiskeltava ruotsia pakollisena kielenä. Missään muussa
maailman maassa ei ole vastaavaa vähemmistön puhumaa kieltä koskevaa
vaatimusta.”
Epäilen, että jokainen ammattiin
opiskeleva todella osaa käyttää vähintään kahta vierasta kieltä. Myös se,
odotetaanko asiantuntijoiden hallitsevan kolmea vierasta kieltä on kovin alakohtaista.
Edellisen sitaatin sanavalinta on myös outo, sillä tätä kielitaitoa pidetään
jotenkin huonona asiana. 61 % eurooppalaisista koululaisista opiskelee kahta
tai useampaa vierasta kieltä, joten olemme enemmistön joukossa. Väite siitä,
ettei missään muualla maailmassa opeteta pakollisena vähemmistön kieltä, ei ole
totta, sillä esimerkiksi Islannissa opetetaan tanskaa.
”Tilanteen epätarkoituksenmukaisuutta lisää
suomen ja ruotsin vähäinen käytettävyys kansainvälisesti.”
Jos kielen tärkeys määräytyy
ainoastaan sen puhujien määrän perusteella, niin meidän tulisi oppia
mandariinia, englantia ja espanjaa[4].
Toisaalta emme me opiskele suomeakaan siksi, että se olisi kansainvälisesti
merkittävä kieli. Ruotsin opetusta voidaan perustella historiallisista syistä,
suuren vähemmistön kautta tai sen perusteella, että Ruotsi on yksi tärkeimmistä
kauppakumppaneistamme[5]
(vuonna 2011 Ruotsi oli tärkein vientimaamme).
”Maailman valtakielten osaamisen heikko taso haittaa Suomen kansainvälistä kilpailukykyä. Kansainvälinen kanssakäyminen edellyttää hyvän englannin osaamisen lisäksi myös muiden maailmankielien osaamista. Ruotsin kielen pakollisuus ja yksilöiden oppimiskyvyn rajallisuus johtavat käytännössä vieraiden kielien taitamisen ohuuteen ja valintamahdollisuuksien kapeutumiseen. Niiden lasten tai nuorten, jotka hyötyisivät englannin tai äidinkielen lisätunneista, olisi tarkoituksenmukaisempaa opiskella vain yhtä vierasta kieltä.”
Englanti on yksi maailman valtakielistä
ja siinä tasomme on erinomainen. Haluaisin nähdä perusteluja (eli tutkimustuloksia),
jotka osoittaisivat yksilöiden oppimiskyvyn rajallisuuden. Oppimiskyvyn rajallisuutta
ei pidä sekoittaa motivaation puutteeseen, sillä ihmismielellä on kovin vähän
rajoja. Ilmeisesti aloitteen tavoite ei ole ainoastaan poistaa ruotsin
pakollisuus, vaan vähentää suomalaisten kielitaitoa kokonaan, sillä aloitteessa
ehdotetaan vain yhden vieraan kielen opiskelua.
”Kielikoulutuspolitiikkamme epäonnistuu myös siinä mihin se sanoo pyrkivänsä. Kaikilta korkeakoulutetuilta vaadittava ns. virkamiesruotsi ei takaa ruotsinkielisiin palveluihin riittävää kielitaitoa. On parempi, että motivoituneet, vapaaehtoisesti ruotsia opiskelevat ammattilaiset vastaavat tästä tehtävästä.
Perustuslain tarkoittamista suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista on huolehdittava, mutta tämä onnistuu paremmin nojaamalla vapaaehtoisuuteen kuin pakkoon. Lisäksi näin kunnioitettaisiin myös perustuslain henkeä ja kirjainta, koska vapaus on perusteena tasapuolisesti sama molemmille väestönosille.”
Virkamiesruotsi on kieltämättä
huvittavaa. Yhden jos toisenkin tuttuni kandivaiheen valmistuminen on viivästynyt
siksi, että pelosta lykätään ruotsia tai se läpäistään vasta useamman
yrittämisen jälkeen. Ei ole vaikea uskoa, että virkamiesruotsin läpäisy ei
aivan riitä keskustelujen käymiseen. Tätä samaa osaamattomuusperustelua
voitaisiin toisaalta käyttää muihinkin oppiaineisiin. Kuinka moni osaa
riittävästi matematiikkaa ja milloin ainoastaan vapaaehtoisten tulisi opiskella
sitä?
Suomalaiset ovat jakautuneita
tasaisesti sekä pakollisen ruotsin kannattajiin ja vastustajiin[6].
Jää nähtäväksi, minkälaista keskustelua kyseinen kansalaisaloite saa aikaan.
Ainakin poliitikot ovat korostaneet rauhallista keskustelua, ”paitsi netissä”,
Heinäluomaa lainaten[7].
Tutkija kellarista
[1] https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/131
[2] http://www.hs.fi/politiikka/Pakkoruotsialoite+vied%C3%A4%C3%A4n+eduskuntaan/a1398130970173
[3] http://europa.eu/rapid/press-release_IP-12-990_en.htm
[4] http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_languages_by_total_number_of_speakers
[5] http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_talous#Vienti
[6] http://www.magma.fi/images/stories/magma_rapport_090121.pdf
[7] http://www.hs.fi/politiikka/Hein%C3%A4luoma+toppuuttelee+pelkoja+ruotsi-loanheitosta/a1398339090016
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti